Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

SDP:n tavoittelema, Ruotsin mallin mukainen hoitotakuu herättää Keski-Euroopassa hilpeyttä

Hollanti päihittää Suomen ja muut Pohjoismaat muun muassa siinä, että hoitoon pääsee nopeasti.

Professori Mieke Rijkenin mukaan Hollanti ja Suomi jakavat ainakin yhden ongelman: myös Hollannissa henkilökuntaa on sosiaali- ja terveydenhuollossa liian vähän. Kuva: Paula Pohjamo

Suomi sijoittuu kuudenneksi tuoreimmassa, 35 Euroopan maan Euro Health Consumer Index (EHCI) -rankingissa. Se vertailee terveydenhuoltojärjestelmiä. Kärjessä on keikkunut viime vuosina Hollanti, mutta helmikuussa Sveitsi kiilasi ohitse. Hollanti putosi ykköspaikalta itsemurhien määrän kasvun vuoksi.

Niin Suomen, Ruotsin (sijoitus 8:s) kuin Norjan (3:s) pisteitä laskee perusterveydenhuoltoon pääsyn hitaus. Hollannissa perhelääkärin vastaanotolle pääsee muutamassa päivässä.

Voittoa tavoittelevia hoivapalveluyrityksiä ei Hollannissa juuri ole. Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen osa-aikaisen professorin Mieke Rijkenin mukaan tämä johtuu tiukasta sääntelystä. Suurimmasta osasta hoivapalveluita vastaavat yksityiset, yleishyödylliset järjestöt, kuten säätiöt.

Kotimaassaan Hollannissa Rijken työskentelee terveystieteilijänä NIVELissä, joka on itsenäinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta muistuttava tutkimusorganisaatio.

Vain yksi järjestelmä

THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen pitää Hollannin perhelääkärijärjestelmää toimivana, sillä se turvaa nopean pääsyn hoitoon. Lääkärit tekevät myös kotikäyntejä.

Kärkkäisen mukaan osa voi kuitenkin pitää byrokraattisena sitä, että erikoissairaanhoitoon pääsee vain perhelääkärin kautta lähetteellä.

Hollannissa on vain yksi terveydenhuollon järjestelmä, ei monikanavaista julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä työterveyshuollon yhdistelmää kuten Suomessa.

– Niiden suomalaisten, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin, pitäisi saada vastaava palvelutaso kuin työterveyshuollossa.

Pohjoismaissa tavoite, Keski-Euroopassa naurunaihe

EHCIn raportissa todetaan, että Ruotsin hoitotakuu eli se, että kiireettömään hoitoon on päästävä enintään seitsemässä päivässä, herättää "Saksan ja Belgian kaltaisissa maissa hienovaraista hilpeyttä”. Ruotsin mallin mukaisen hoitotakuun on nostanut Suomen hallitusneuvotteluissa kynnyskysymyksekseen SDP.

Suomi lukeutuu raportin mukaan Euroopan kärkimaihin siinä, että hyviin hoitotuloksiin päästään melko vähin kustannuksin. Parannettavaa olisi hoitoonpääsyn lisäksi potilasjärjestöjen osallistumisessa päätöksentekoon sekä potilaan mahdollisuudessa varata vastaanottoaika netissä.

Valinnanvapaus eri juttu kuin Suomessa

Terveyspalveluja varten kaikilla hollantilaisilla on oltava yksityinen sairausvakuutus. Valinnanvapaus tarkoittaa Hollannissa ensinnäkin vapautta valita sairausvakuutuksen tarjoaja. Lisäksi on vapaus valita erihintaisia vakuutuksia: kalliimpi vakuutus antaa enemmän vapautta valita mistä ja keneltä palvelut ostaa. Valinnanvapautta ei kuitenkaan hyödynnetä erityisen innokkaasti – etenkään vanhusten keskuudessa.

Sairausvakuutuksen ”peruspaketin” on oltava kaikkien saatavilla, mutta ”lisävarustelun” eli vaikkapa fysioterapiapalveluiden osalta sairausvakuutuksen tarjoajat voivat jossain määrin valikoida asiakkaitaan.

Avarin mielin

Suomi on pinta-alaltaan kahdeksan kertaa Hollantia suurempi, mutta Hollannin väkiluku on kolme kertaa suurempi kuin Suomen. Näin ollen erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatiot eivät välttämättä toimi sellaisinaan molemmissa.

Professori Rijkenin mielestä eri maiden ei kannattaisi kuitenkaan tuijottaa vain sitä, mitä samankokoiset tai -tyyppiset maat tekevät, vaan vilkuilla laajemmalle.

– Esimerkiksi Espanjassa tehdään paljon mielenkiintoisia asioita terveydenhuollon digitalisoinnissa, hän huomauttaa.

Buurtzorgia suoraan tai soveltaen

Hollannin sosiaalitoimessa selvitetään ensin epävirallisen avun saatavuus ja vasta sitten virallisen avun tarve. Rijken havainnollistaa tilannetta näin:

Vanhan miehen vaimo kuolee, eikä mies ole juuri koskaan kokannut itselleen. Voisiko hän käydä ruuanlaittokurssin ja pärjätä vielä omillaan?

Millainen tukiverkosto miehelle on muodostunut sukulaisista, ystävistä ja naapureista? Voivatko he osaltaan edesauttaa sitä, että mies kykenee yhä asumaan kotonaan?

Vasta jos tukiverkostossa ja miehen arjesta selviytymisen taidoissa näkyy aukkoja ja puutteita, astuvat ammattilaiset esiin. Ratkaisuja sosiaalipalvelujen tarpeisiin etsitään ensin yleisesti tarjolla olevista palveluista ja vasta sitten voidaan harkita yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja.

Naapuriavun periaate tulee esiin myös hollantilaisessa kotihoidon konseptissa nimeltä Buurtzorg (suomeksi "naapurustohoito"). Jo 24 maahan levinneessä konseptissa 10–12 hoitajan tiimit vastaavat kotihoidosta ilman esimiehiä.

Toimintatapa kiinnostaa myös Suomessa. John Lindström Buurtzorgin Europe-yksiköstä kertoi huhtikuun alussa Talouselämälle, että konseptille etsitään Suomesta mahdollista paikallista kumppania.

Buurtzorg on säätiö, joka ei tavoittele voittoa.

Enemmän sairaanhoitajia

Hollantilainen kotihoito eroaa suomalaisesta ainakin siinä, että Hollannin kotihoidossa työskentelee paljon sairaanhoitajia ja Suomessa painopiste on lähihoitajien työpanoksessa.

– Kotihoidon työntekijät ovat nykyään tien päällä, raportoivat kännykällä ja toimivat usein hyvin itsenäisesti. Työkulttuurissa ja teknologian hyötykäytössä voi jo olla sellaisia piirteitä, jotka lähestyvät itseohjautuvaa Buurtzorg-mallia, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen sanoo.

Itseohjautuvaa mallia on sovellettu kotihoitoon muun muassa Järvenpäässä. Järvenpäästä hakee ensi kuussa mallia puolestaan Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän vanhuspalveluiden johtajan Maarit Raappanan mukaan tarvetta on myös muunlaisille muutoksille.

– Asiakkaiden hoidolliset tarpeet ovat kasvaneet ja asiakkaat ovat yhä useammin monisairaita. Näin ollen he vaativat enemmän sairaanhoidollista osamista. Meidän täytyisi kasvattaa sairaanhoitajien määrää myös kotihoidossa, hän sanoo.

Toisaalta hän uskoo myös lähihoitajien osaamisen kehittämiseen.

Tausta

Useita uudistuksia vuodesta 2007 lähtien

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät ovat Hollannissa erillisiä. Esimerkiksi kotihoito on kuntien vastuulla ja se rahoitetaan verovaroista. Kuntia on noin 350. Terveydenhuolto puolestaan perustuu vakuutuspohjaiseen järjestelmään.

Hollannissa on tehty useita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia vuodesta 2007 lähtien. Tuorein on vuodelta 2015, ja tavoitteena on ollut muun muassa parempi hoidon laatu.

Sosiaalipalvelujen sijaan Hollannissa puhutaan ennemmin pitkäaikaishoidosta. Uudistusten myötä pitkäaikaishoidon kustannukset ovat laskeneet 4,8 prosentista 4,5:een bruttokansantuotteesta vuodesta 2012 vuoteen 2017.

Hollantilaismediassa on uutisoitu, että hoivapalvelujen tuottajien mielestä hallinnollinen taakka on kasvanut, sillä jokaisella kunnalla on oma hallinnollinen järjestelmänsä.

Lähde: professori Mieke Rijken.
Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi