Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kuljettajan terveydentila vahva taustatekijä Kuopion bussiturmassa

Kuopion onnettomuudessa kuoli viime elokuun lopulla neljä ihmistä ja noin 20 loukkaantui. Kuva: Lehtikuva / Timo Hartikainen

Kuljettajan pitkäaikaissairaus nousi vahvasti esille, kun Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) julkaisi tänään raporttinsa Kuopion viimekesäisestä bussiturmasta. Turmassa kuoli neljä ihmistä ja 19 loukkaantui.

– Lääkärikunnan on perehdyttävä ajoterveyteen, painottaa Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Hänen mukaansa lääkäreiden perehtyminen on nykyisin puutteellista. Hän perää ajoterveyden parempaa huomioimista lääkäreiden perus-, erikoistumis- ja täydennyskoulutuksessa.

Otkes nostaa esiin erityisesti hyperglykemian eli korkean veren sokerin tunnistamisen. Keskus vaatii, että liikenne- ja viestintäministeriö lisää asian ajoterveysohjeisiinsa ja sen aiheuttamat toimenpiteet erityisesti ammattikuljettajille.

Pitkäaikainen tai akuutti hyperglykemia voi heikentää tarkkaavaisuutta, havaitsemiskykyä ja tiedonkäsittelykykyä. Onnettomuuksien yhteydessä korkean veren sokerin vaikutus jää usein selvittämättä.

– Meillä on käsitys, että hyperglykemialla on ollut useammin vaikutusta onnettomuuksiin kuin on ollut tiedossa, Nurmi sanoo.

Hän arvioi, ettei korkean veren sokerin vaikutus ajoterveyteen ole riittävän hyvin lääkärikunnan tiedossa. Ajoterveysohjeissa asia on mainittu vain lyhyesti.

Nurmi vierittää vastuuta myös linja-autoyhtiöille. Hänen mukaansa bussifirmojen täytyy tuntea kuljettajansa, mikä voitaisiin ottaa huomioon muun muassa työvuorosuunnittelussa.

– Pitää järjestää säännöllinen työterveyshuolto, Nurmi tähdentää.

Keikkakuljettajille ei ole useimmiten järjestetty kunnollista työterveyshuoltoa. Erityisesti tilausajoissa käytetään paljon keikkakuljettajia.

Kuopion onnettomuusbussi oli keikkakuljettajan ohjaama tilausajo, joka oli kuljettamassa matkustajia Pohjois-Ruotsin Kalixista Rauhalahden kylpylähotelliin Kuopiossa. Kuljettaja oli herännyt aamulla kello 4, ja hänen ajorupeamansa oli 10 tuntia.

Vähäinen kokemus bussista

Ajoterveyden lisäksi Kuopion bussiturman taustalla oli Otkesin mukaan useita muita syitä. Bussin kuljettajalla oli muun muassa vain vähäistä kokemusta onnettomuusajoneuvosta.

Hän tunsi auton hallintalaitteet huonosti. Kun linja-auto poistui moottoritien liittymästä kovaa vauhtia, kuljettaja yritti jarruttaa havaitessaan lähestyvän risteyksen. Hän epäonnistui yrityksessään. Bussi törmäsi viiteen henkilöautoon ja putosi sillalta junaradalle. Auto putosi turmassa noin 7–10 metrin matkan kyljelleen.

Turmaristeyksen ramppi on varsin lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Samoin moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkemää risteykseen.

Bussista ei löytynyt mitään teknistä vikaa, ei myöskään jarruista.

– Linja-autoyhtiöiden täytyy järjestää perehdytys ajoneuvoon, Nurmi vaatii.

Hän kiinnittää huomiota siihen, että muissa joukkoliikennemuodoissa turvallisuusasiat ovat paljon paremmalla tolalla. Rautateillä on automaattinen kulunvalvonta. Ilmailussa ja merenkulussa on tekniikan lisäksi apuna ohjaamossa tai komentosillalla toinen ammattilainen.

Linja-autoissa tekniikkaa ei ole samalla tavalla ja kuljettaja on yksin.

Turvasuosituksia kuusi

Otkes antoi kuusi turvasuositusta. Ensimmäisen mukaan mukaan liikenne- ja viestintäministeriön tulisi laatia säännökset, joiden avulla turvallisuusjohtamisjärjestelmä saadaan käyttöön koko linja-autoalalle.

Toinen sisältää ajoterveyttä koskevan lääkäreiden koulutuksen. Tavoitteena tulee olla erityisesti, että lääkärit tuntevat autonkuljettajien ammatin erityispiirteet, ajoterveysvaatimukset ja ajoterveyden vaikutukset turvallisuuteen. Kolmas suositus koskee hyperglykemian tunnistamista.

Neljännen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön on tarkistettava linja-autonkuljettajien terveydentilan seurantaan ja varmistamiseen liittyvät vaatimukset ja käytännöt, Ministeriön tulee lisäksi huolehtia, että toimintakyvyn menettämisen todennäköisyys ja seuraukset ovat samalla tavalla hallinnassa kuin muissa liikennemuodoissa. Huomioon tulee ottaa myös psyykkinen terveys ja väsymyksen hallinta.

Väyläviraston puolestaan on syytä kartoittaa tieverkolta paikat, jossa moottoritien rampin jatkeella on raskaan ajoneuvon putoamisen mahdollisuus. Väyläviraston tulee suunnitella niihin yhdessä kuntien ja ely-keskusten kanssa korjaukset, kuten näkemäesteiden poisto.

Lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston tulee edistää kansainvälisessä yhteistyössään sitä, että markkinoille jo vakiintuneet törmäysvaroittimet, hätäjarrutusjärjestelmät, kaistavahdit ja kuljettajan vireystilaa valvovat laitteet yleistyvät linja-autoissa.

Otkesin mukaan linja-autoihin on suuren onnettomuuden mahdollisuuden vuoksi perusteltua vaatia enemmän turvallisuusvarusteita kuin muihin ajoneuvoihin.

Rikostutkinta käynnissä

Onnettomuudessa kuolleista neljästä bussimatkustajasta kaksi oli Ruotsin kansalaisia, yksi Suomen kansalainen ja yksi molempien maiden kansalainen. Matkustajat olivat syntyneet 1940- ja 1950-luvuilla.

Itä-Suomen poliisi on aloittanut asiasta rikostutkinnan. Poliisi kertoi tutkinnan alkuvaiheessa, että vuonna 1951 syntynyttä kuljettajaa epäillään neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Poliisin mukaan kuljettajaa ei epäillä rattijuopumuksesta. Rikostutkinnan arvioidaan valmistuvan lähiaikoina.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi