Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Puolet suomalaisista haluaa perussuomalaiset hallitukseen – taustalla kaksi vastakkaista perustetta, arvioi Halla-aho

USU-gallup: Vain vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjistä enemmistö vastustaa ajatusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ylläty USU-gallupin tuloksesta. Kuva: Agata Anttonen

Lähes joka toinen suomalainen haluaa perussuomalaiset seuraavaan hallitukseen.

Uutissuomalaisen USU-gallupissa hieman useampi kuin joka viides näkee, että perussuomalaisten pitäisi ehdottomasti olla hallituksessa ja hieman yli joka neljäs, että sen olisi hyvä olla mukana.

Vastakkaista mieltä on noin joka kolmas suomalainen. Perussuomalaisia ei missään tapauksessa halua hallitukseen 16 prosenttia ja yhtä moni pitäisi oppositioon jäämistä hyvänä.

Asia on yhdentekevä vain hieman yli joka kymmenennelle suomalaiselle ja alle joka kymmenes ei osaa sanoa kantaansa.

Tulokset eivät yllätä perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa.

– Perussuomalaisten kannattajat haluavat puolueen edistävän niitä linjauksia, joiden vuoksi puoluetta on äänestetty. Hallitukseen osallistuminen on suorin, joskaan ei ainoa, tapa käyttää valtaa, Halla-aho sanoo Uutissuomalaiselle sähköpostitse.

– Toisaalta myös monet perussuomalaisten vastustajat toivovat puolueen osallistuvan hallitustyöskentelyyn siinä toivossa, että tämä romahduttaisi perussuomalaisten kannatuksen ja laukaisisi sisäisen kriisin, jollainen nähtiin viime kaudella.

Samoja näkökulmia punnitsee myös politiikan tutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Hän mainitsee, että perussuomalaisten hallitukseen menemistä voidaan kannattaa esimerkiksi siksi, että puolueen ajama politiikka nähdään hyväksi.

– Vai onko taustalla myös ajatus, että on parempi päästää perussuomalaiset hallitukseen, jotta he näkevät, millaista se on, eivätkä pysty vain oppositiossa keräämään lisää kannatusta.

Kuva: Minna Rosti

Miehet kannattavat eniten

Miehet toivovat perussuomalaisten halitukseen menoa selvästi vankemmin kuin naiset. Miehistä ajatuksen kannattajia on lähes kolme viidestä ja vastustajia yksi neljästä. Naisista taas kaksi viidestä haluaisi perussuomalaiset seuraavaan hallituskokoonpanoon ja lähes yhtä moni ei.

– Miehet ovat yli- ja naiset aliedustettuna perussuomalaisten äänestäjissä, mikä heijastuu myös niiden jakaumassa, jotka toivovat puolueen osallistuvan hallitustyöskentelyyn, kommentoi Jussi Halla-aho.

Puolueen omista äänestäjistä 97 prosenttia näkee, että puolueen pitäisi olla hallituksessa. Heistä 70 prosenttia on tällä kannalla ehdottomasti.

Muiden puolueiden kannattajista perussuomalaisten hallitusvastuuta kannattavat eniten kokoomuslaiset, 45 prosenttia.

Eniten vastustusta asia herättää vihreiden äänestäjissä, joista 69 prosenttia ei halua perussuomalaisia hallitukseen – 42 prosenttia on tällä kannalla vieläpä ehdottomasti. Myös vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat perussuomalaisten hallitustaipaleeseen huomattavan nihkeästi.

Jenni Karimäen mielestä jakauma noudattelee vaalitulosta.

– Yksi johtopäätös, joka vaalituloksesta voidaan vetää, on, että arvoliberaali–arvokonservatiivi-ulottuvuudella nähtiin näissä vaaleissa muutos tai protesti. Arvoulottuvuuden molemmat laidat menestyivät. Tässäkin perussuomalaisia äänestäneet näkisivät mielellään kannattamansa puolueen hallituksessa ja sitten taas arvoulottuvuuden vastakohdassa oleville tällainen kehitys ei olisi toivottavaa.

Hallitustunnustelijapuolue SDP:nkin äänestäjistä useampi vastustaa kuin kannattaa perussuomalaisten ottamista mukaan päätöksenteon ytimeen – mutta vain niukasti.

Ikäryhmittäin jaoteltuna mielipiteet perussuomalaisten hallitusvastuusta vaihtelevat melko vähän – joukosta eroavat lähinnä vain nuoret aikuiset. Heistä perussuomalaisten hallitukseen menemistä kannattaa kymmenkunta prosenttiyksikköä harvempi kuin muista ikäryhmistä. Jenni Karimäki pohtii, että tätä saattaa selittää nuorten ilmastoaktiivisuuden nousu. Perussuomalaiset on muita puolueita ilmastoskeptisempi.

Pelattiinko puolue ulos?

Perjantaina monet politiikkaa seuranneet tulkitsivat, että hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) pelasi perussuomalaiset ulos hallituksesta kysymällä puolueilta ensimmäisenä sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Perussuomalaiset ei lähtenyt viime vaalikaudella mukaan eduskuntapuolueiden yhteisiin ilmastotavoitteisiin.

Uutissuomalainen ei tavoittanut Antti Rinnettä kommentoimaan aihetta torstain ja perjantain aikana. Jussi Halla-aho puolestaan ei halua ottaa kantaa siihen, miten todennäköistä perussuomalaisten hallitukseen meneminen on.

– Tämä ei ole perussuomalaisten käsissä. Olemme valmiita yhteistyöhön kaikkien kanssa, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Tätä linjaa noudatamme myös hallitustunnusteluissa. Perussuomalaisten hallitukseenmenemisestä on hyötyä Suomelle, jos pystymme sieltä käsin edistämään Suomelle ja suomalaisille hyödyllisiä tavoitteitamme. Mikäli emme pysty, hallitukseen ei tietenkään ole syytä mennä.

Perussuomalaisten mahtuminen SDP:n kanssa samaan hallitukseen on näyttänyt jo aiemmin epävarmalta. Rinne on useissa haastatteluissa nähnyt puolueiden arvopohjien olevan kovin kaukana toisistaan.

Tutkimuksen on tehnyt Väli-Suomen Media oy:n Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen oy.  Tutkimukseen haastateltiin tuhat suomalaista Bilendi oy:n valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa 16.-23.4.2019. Haastateltavat edustavat 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Tutkimuksen virhemarginaali on +- 3.1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tausta

Pienestä puolueesta toiseksi suurimmaksi

Perussuomalaiset-puolue perustettiin vuonna 1995, mutta se oli pitkään hyvin pieni puolue.

Tilanne muuttui eduskuntavaaleissa 2011, jolloin perussuomalaiset nosti paikkamääräänsä 34:llä edellisiin vaaleihin verrattuna ja puolue sai yhteensä 39 edustajaa. "Jytkystä" huolimatta puolue jäi tiukkojen EU-näkemystensä vuoksi oppositioon.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset oli jo eduskunnan kolmanneksi suurin puolue. Tie hallitukseen avautui.

Sen jälkeen, kun Jussi Halla-aho kesällä 2017 valittiin perussuomalaisten johtoon, perussuomalaiset jakautui.

Perussuomalaisista erosivat muun muassa kaikki puolueen ministerit. Hallitus ei kuitenkaan hajonnut, vaan entiset perussuomalaisministerit jatkoivat työtään uudessa ryhmässä, josta myöhemmin tuli puolue Sininen tulevaisuus.

Kaikki sinisten kansanedustajat putosivat tämän kevään vaaleissa eduskunnasta. Perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja sai 39 paikkaa, vain yhden vähemmän kuin suurin puolue SDP.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi