Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lähes neljännes suomalaisista polttaa ihonsa auringossa kerran vuodessa – "Tietoisuus ei aina heijastu käyttäytymiseen"

Kyselyn mukaan auringonotto ruskettumistarkoituksessa on vähentynyt. LEHTIKUVA / Eija Kontio

Suomalaisten tietoisuus ultraviolettisäteilyn (uv) riskeistä on lisääntynyt vuosien aikana, mutta parantamisen varaa silti vielä on, sanovat asiantuntijat.

STUK julkaisi torstaina teettämänsä kyselyn, joka avaa muun muassa suomalaisten riskitietoutta uv-säteilyn haitoista ja nuorison aurinkokäyttäytymistä. Kyselyn mukaan vain kaksi viidestä suomalaisesta pitää uv-säteilyä vähintään melko suurena riskinä terveydelleen. 15–25-vuotiaista vain vajaa kolmannes ymmärtää auringon säteissä piilevät riskit. Naiset ymmärtävät kaikissa ikäryhmissä riskit miehiä paremmin.

Lähes neljännes suomalaisista kuitenkin polttaa ihonsa auringossa vähintään kerran vuoden aikana. Alle 35-vuotiaat polttavat itsensä auringossa vielä selvästi keskimääräistä useammin, ja etenkin nuoret naiset näyttävät polttavat ihonsa muita useammin.

– Tietoisuus ei siis aina heijastu käyttäytymiseen, arvioi STUKin tarkastaja Anne Höytö.

Uv-säteily tärkein ihosyövän riskitekijä

Ihosyövät ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Kaikkein nopeimmin yleistyvä syöpä on ihomelanooma, jonka tärkein riskitekijä on uv-säteily. Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervosen mukaan uv-säteily on myös ainoa ihomelanooman tunnettu riskitekijä, vaikka myös ikä vaikuttaa.

– Fakta on se, että ihomelanooman saamiseen vaikuttaa kumulatiivinen altistus eli se, kuinka paljon ihminen on saanut ultraviolettisäteilyä koko elämänsä aikana, Hervonen sanoo.

Muista ihosyövistä poiketen melanoomaa esiintyy myös suhteellisen nuorilla ihmisillä. Tällöin syövän saamiseen Hervosen mukaan ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös muut tekijät, joita ei vielä välttämättä edes tunneta.

– Varsinaista periytyvää melanoomaa on hyvin vähän, Hervonen huomauttaa.

Syöpäjärjestöjen mukaan vuonna 2016 melanoomaan sairastui 975 miestä ja 972 naista. Tätä edeltävänä vuonna miehiä sairastui 833 ja naisia 713. Riittävällä suojautumisella voitaisiin välttää jopa 95 prosenttia ihomelanoomatapauksista.

Hervosen mukaan melanooman hoidoksi voi riittää pelkkä ihoalueen tai esimerkiksi muuttuneen luomen poisto, jos ihomuutos huomataan ajoissa. Levinnyt melanooma puolestaan on jo hyvin vaikea sairaus, vaikkakin hoitokeinot ovat Hervosen mukaan parantuneet.

– Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin osaamme hoitaa melanoomaa paremmin. Se on edelleen vaikea sairaus, mutta nyt on olemassa jo hyviä lääkkeitä, Hervonen sanoo.

Vaateta, voitele, vältä

Ilmatieteen laitoksen 1990-luvulla aloittamat mittausaikasarjat kertovat, että suomalaiset voivat altistua haitalliselle uv-säteilylle suuren osan vuodesta. Jo maaliskuussa voi uv-säteilyä olla siinä määrin, että siltä tulee suojautua.

– Täällä pohjoisilla leveysasteilla ihmisen iho ei ole tottunut aurinkoon talven jäljiltä. Tämän vuoksi ihminen voi polttaa ihonsa hyvin herkästi kevätauringossakin, STUKin tarkastaja Höytö selventää.

Voimakkaimmillaan uv-säteily on touko-elokuussa, mutta suojautumista vaativia säteilymääriä mitataan pitkälle syksyyn.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä muistuttaa monille entuudestaan tutusta nyrkkisäännöstä uv-säteilyn voimakkuuden arvioimiseksi.

– Kun oma varjon pituus on lyhyempi kuin puolitoista kertaa oma pituus, silloin ollaan jo kohtalaisen uv-säteilyn alueella (3–5) ja suojautumiselle on tarvetta.

Auringosta nauttivia ei ole tarkoitus hätistellä kokonaan pois varjoon tai sisätiloihin. Heikkilän mukaan vielä kymmenen vuotta sitten suositeltiin kolmen V:n muistisääntöä: vältä, vaateta, voitele. Nykyisin järjestys kuuluu ennemminkin vaateta, voitele, vältä.

– Auringonsäteillä on sopivina määrinä kuitenkin myös myönteisiä terveysvaikutuksia, Heikkilä huomauttaa.

Suomalaiset eivät tunnusta käristävänsä ihoa ruskettumistarkoituksessa

STUKin kyselyn mukaan vain alle kolmannes suomalaisista ottaa aurinkoa tarkoitushakuisesti. D-vitamiinin saanti ja mielialan kohottaminen ovat yleisiä syitä auringon ottamiselle. Sen sijaan auringonotto ruskettumistarkoituksessa on vähentynyt hieman kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Auringonotto rusketustarkoituksessa näyttäisi vähentyneen myös pitkällä aikavälillä. STUKin tarkastaja Höytö kertoo, että vielä vuonna 1998 lähes 20 prosenttia vastaajista kertoi olevansa auringossa rusketuksen takia, mutta nyt vastaajista näin kertoi vain noin seitsemän prosenttia.

– Ulkona kuitenkin oleskellaan edelleen paljon, Höytö lisää.

STUKin kyselyn toteutti Taloustutkimus viime vuoden marras–joulukuussa. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat ihmistä ympäri Suomea.

-----

Juttua korjattu klo 16.45: Kysely julkaistiin torstaina, ei keskiviikkona

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi