Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Nettikirpputoreilla huijataan jotakuta joka päivä

Kyseessä on eniten kasvava rikoslaji.

Suomessa on lukemattomia nettikirpputoreja, joissa liikkuu päivittäin valtavia tavaramääriä. Kauppiaiden joukossa on myös mätämunia, jotka tarttuvat etenkin ”ostetaan”-ilmoituksiin ja keksivät olemattoman tuotteen, josta kerätä rahat.

Tämä ei ollut klassikko, tässä oli pikkuisen enemmän nikkaroitu. Kuvankäsittelyohjelmat voi olla apuna. Kuva: Kristiina Poutiainen

– Joka päivä jossain päin Suomea jotakuta huijataan. Näitä on tuhansia valtakunnan tasolla vuosittain, kertoo rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen Helsingin poliisista.

– Viime vuosina tällainen huijaaminen on ollut koko ajan nouseva trendi. Rikoslajeista eniten kasvava.

Huijareiden määrää on vaikea arvioida.

– Empiirinen viisaus on, että 20 prosenttia tekijöistä tekee 80 prosenttia jutusta. On muutamia erittäin aktiivisia, jotka tekevät satoja kauppoja.

Huijareiden tuoterepertuaari on muumimukista maataloustraktoriin. Hinnat vaihtelevat 10 eurosta 15 000:een.

– Aktiivinen huijarimyyjä vastaa useisiin ostoilmoituksiin päivässä, ja yhdellä ”kympin muumimukillakin” voi saada paljon puhdasta rahaa. Kyllä nämä aktiivisimmat virkamiehen palkan kepittävät, Kortelainen kertoo.

Huijarit ovat sesonkitietoisia, eli festareiden alla käyvät kaupaksi liput, keväällä polkupyörät.

– Kolme yleisintä ovat kuitenkin älypuhelimet, Play Station -pelikonsolit ja sähkötyökalut, korostaa Kortelainen.

Kortelaisen mukaan ammattihuijari ei kadu, eikä häntä liikuta, miltä huijatusta tuntuu.

– Lähtökohta on, että niillä, jotka tällaista tekevät, on jokin elämänhallintaongelma; päihde- tai pelaamisaddiktio. Kiinnijääminen ei haittaa heitä yhtään. Tätä voi tehdä vuosikausia ennen kuin tulee ehdoton tuomio, eikä sekään heidän elämänrytmiään muuta.

Kortelaisen mukaan poliisissa on suunnitteilla yhtenäisempi valtakunnallinen toimintamalli, miten näitä nettikirppishuijauksia pitäisi tutkia.

– Tällä hetkellä jokainen poliisilaitos käsittelee asiat oman mallinsa mukaan. Tässä pyritään saamaan hieman yhtenäisempää mallia toimia koko valtakuntaan.

– En ole kuullut uuden mallin suunnittelusta. Kaikessa pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen toimintaan valtakunnassa. Uskon, että aika samalla kaavalla ne menevät jo nyt, huomauttaa Esko Salo.

Kristiina Poutiainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi