Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Maidosta saa jodia, munat tärkeitä arkiruuissa

Ruoka: Asiantuntijat eivät niele WWF:n suosituksia sellaisinaan.

Ympäristöjärjestö WWF:n hiljattain antama suositus ympäristöystävällisestä ruokavaliosta on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein.

Suosituksen tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta ja turvata luonnon monimuotoisuus. WWF:n ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää pääasiassa kasviksia sekä kotimaista, kestävästi pyydettyä kalaa. Päiväannokseen kuuluu korkeintaan lasi maitoa tai muutama siivu juustoa. Broileria saisi syödä muutaman kerran viikossa ja punaista lihaa kerran viikossa. WWF suosittelee lisäksi korkeintaan kuuden kananmunan syöntiä kuukauden aikana.

Perusteluna suositukselle on se, että ruuan suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät eläinperäisen ruuan tuotannosta. WWF:n ruokasuositus perustuu tiedejulkaisu Eat-Lancetin planetaariseen ruokavalioon.

Yhden vaihtoehdon pois jättäminen ei ratkaise mitään. Erikoistutkija Heli Kuusipalo

Mitä mieltä ravitsemustieteen asiantuntijat ovat WWF:n suosituksista? Saako ihminen kaikki tarvittavat ravintoaineet kyseisestä ruokavaliosta? Ravitsemuksen erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että WWF:n lista ei ole samassa linjassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksista lapsiperheille.

– Suosituksessa on yksioikoisesti sanottu lasi maitoa päivässä. Maito on suomalaislapsen tärkein jodin lähde toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa jodia saadaan maaperän kautta viljasta. Suosituksessa ei siis oteta huomioon ruuan alkuperän kansallisia eroja.

Hänen mukaansa ruokasuosituksissa täytyisi nähdä laaja kokonaisuus ja avata eri vaihtoehtoja.

– Yhden vaihtoehdon pois jättäminen ei ratkaise mitään. Ei ole olemassa esimerkiksi superfoodia, joka korvaisi muuten pieleen menneen ruokavalion.

Kuusipalon mukaan ihminen voi syödä terveellisesti, oli sitten vegaani, sekasyöjä tai kalapainotteisesti syövä.

– Karkeasti voi sanoa, että yksi annos punaista lihaa viikossa riittää. Suomalaisilla ei ole minkään valtakunnan puutetta proteiinista.

Kuusipalo korostaa myös kulttuurista näkökulmaa, jotka on huomioitu maakohtaisissa suosituksissa.

– Suomalaisissa ravintosuosituksissa mainitaan peruna ja ruisleipä, koska ne kuuluvat suomalaiseen ruokakulttuuriin. THL:n ravintosuositusten tekemisessä painotamme kolmea näkökulmaa: ruuan terveellisyyttä, ekologisuutta ja paikallista ruokaympäristöä. Terveellinen ja kestävä ruokavalio on lähitulevaisuudessa välttämätön.

Hän näkee, että WWF:n suositus on askel kohti kasvispainotteista ruokavaliota, mutta se ei ole vegaanisuositus. Siitä saa siten kaikki tarpeelliset ravintoaineet, mukaan lukien B12-vitamiinin, joka puuttuu vegaaniruokavaliosta.

Terveellistä ja rajoittavaa

Lääketieteen lisensiaatti Pippa Laukka toteaa listan kuulostavan terveelliseltä mutta rajoittavalta.

– Ilman tarkempaa perehtymistä suosituslistaan arvioisin, että jos henkilöllä on ruoka-ainevalikoimaa rajoittavia sairauksia tai allergioita, WWF:n suositukset rajoittavat ruokailua entisestään.

Hyvänä hän pitää metsien ja vesistön antimien hyödyntämisen painottamista.

– Marjat, sienet ja lähivesien kalat ovat hyvä lisä ruokavalioon. 90 prosenttia syömäkelpoisista marjoista jää edelleen luontoon. Lisäksi esimerkiksi tummissa marjoissa, kuten mustikassa, on antisyaania, jota on tutkittu monien vakavien sairauksien kuten syövän ennaltaehkäisyssä, puhumattakaan hyötyliikunnasta, jota marjastaessa saadaan.

Pippa Laukan mielestä kuusi kananmunaa kuukaudessa kuulostaa pieneltä määrältä.

– Monipuoliseen suomalaiseen arkiruokailuun kuuluu laatikkoruokia. Noin pieni kananmunien käyttö haastaa varmasti arki- ruuan laiton perheissä.

Laukka arvioi WWF:n suositusten takana olevan sen, että ihmiset alkaisivat tiedostaa ruuan tuotannon ympäristövaikutuksia.

– Mutta kananmunien käyttömäärän vähäisyyttä en kyllä ihan purematta niele.

WWF

Kohti ilmastoystävällistä ruokaa

Ruoka muodostaa viidenneksen hiilijalanjäljestämme. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajata 1,5 asteeseen, ruokavalion on muututtava pääosin kasvisperäiseksi. Jotta kasvisruokavalio lisääntyy, sen pitää olla halpaa, helppoa, herkullista ja hyväksyttävää, todetaan WWF:stä.

Suomalaisten lihankulutus on lisääntynyt lähes 20 prosenttia 2000-luvulla.

Anne Repo
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi