Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sisäilma- tai homeongelmaa epäilevän vuokralaisen on hyvä kerätä kaikki mahdollinen näyttö

Epäillyissä sisäilmaongelmissa näyttövastuu on vuokralaisella. Lehtikuva / Jussi Helttunen

Näkyvää hometta, homeen hajua, tupakan käryä, tunnistamattomia outoja hajuja, sairasteluoireita.

Kuluttajaliitto, Vuokralaiset VKL ja vuokranantajia edustava Suomen vuokranantajat saavat jatkuvasti kyselyjä ongelmista, jotka liittyvät vuokra-asunnon epäiltyihin sisäilmaongelmiin.

– Tietoisuus on lisääntynyt, mikä osaltaan on lisännyt yhteydenottoja. Osa yhteydenotoista on täysin perusteltuja, ja osassa tapauksissa huoli osoittautuu ennenaikaiseksi, VKL:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.

Ota kuva, kirjaa ylös, pyydä ulkopuolinen havainnoimaan

Jos vuokralainen epäilee asunnossa sisäilmaongelmaa, on hänen ensimmäiseksi otettava yhteys vuokranantajaan ja ilmoitettava havaitsemastaan viasta tai puutteesta. Ilmoitus on hyvä tehdä kirjallisena, jotta vuokralainen voi tarvittaessa todistaa haitan alkamisajan.

Epäillyissä sisäilmaongelmissa näyttövelvollisuus on vuokralaisella. Asunnon omistajan vastuulla on, että asunnossa on terveellistä asua.

– Jos vuokranantaja ei ilmoituksesta huolimatta tee mitään, niin sitten vuokralaiselle tulee tilanne, että ongelma pitää itse pystyä näyttämään, sanoo Kuluttajaliiton lakimies Ilkka Salminen.

Salmisen mukaan vuokralainen on vahvoilla, mikäli terveydensuojeluviranomainen on todennut terveyshaitan tai epäillyn terveyshaitan asunnossa. Terveystarkastaja voi tehdä asunnossa esimerkiksi alustavia mittauksia, kuten lämpötila tai ilmankosteus, tai esimerkiksi aistinvaraisia havaintoja, joiden perusteella annetaan arvio asunnon terveydellisistä olosuhteista.

Ongelmana helposti kuitenkin on, että kunnan tarkastajalle on usein kuukausien jonot eikä vuokralaisella välttämättä ole varaa teettää sisäilmatutkimusta.

Vaihtoehdoksi jäävät muut tavat kerätä näyttöä. Salminen kehottaa ottamaan kuvia esimerkiksi näkyvistä kosteusvaurioista. Kaikki havainnot kannattaa myös kirjoittaa ylös. Hajuja havainnoimaan voi puolestaan pyytää ulkopuolisen, jotta aistihavainto ei perustuisi pelkästään vuokralaisen kokemukseen.

– Nämä monesti jo auttavat. Hovioikeuskäytäntöjä kuitenkin kun katsoo, niin mittauksia on kuitenkin kaivattu viime kädessä, Salminen huomauttaa.

Terveystarkastajan arvio painaa

Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos asumisesta aiheutuu vuokralaisen tai tämän perheenjäsenen terveydelle ilmeistä vaaraa.

Esimerkiksi lääkärintodistuksesta ei Salmisen mukaan ole terveyshaitan osoittamisessa haittaa, mutta hän muistuttaa, ettei todistus kerro mitään itse asunnon kunnosta.

Myös Suomen vuokranantajien päälakimies Sanna Hughes huomauttaa, että on olemassa oikeustapauksia, joissa lääkärintodistus ei ole riittänyt näytöksi sopimuksen purkamiseen.

– Pitäisi löytyä syy-yhteys asunnon ja oireiden välille. Näissä on usein katsottu, että terveystarkastaja on luotettavin taho arvioimaan asiaa, Hughes sanoo.

Tarvittaessa kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi

VKL:n Viita muistuttaa, että vuokralainen voi pyytää vuokranalennusta sen jälkeen, kun on ilmoittanut epäilemästään ongelmasta vuokranantajalle. Vuokranalennuksien määrälle ei ole varsinaista taulukkoa, vaan siitä neuvotellaan vuokranantajan kanssa.

Viita kehottaa vuokralaista jo asunnon vuokrausvaiheessa kysymään, mikä ilmanvaihtojärjestelmä on kyseessä ja milloin on nuohottu ja huollettu ja onko mitään muuta, mitä asukkaan olisi hyvä tietää asunnosta.

– Näin kasassa on jo perustiedot, jos eteen tulee tilanne, jossa täytyy selvittää epäiltyä sisäilmaongelmaa. Perusasiat kannattaa aina tarkastaa ennen kuin paikalle kutsuu terveystarkastajan. Näin välttyy tilanteilta, joissa terveystarkastaja tulee paikalle vain todetakseen, että ilmanvaihtoräppänässä on vain vikaa, Viita sanoo.

Jos sopimukseen vuokrista tai korvauksista ei päästä, vuokralainen voi viedä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Kuluttajariitalautakunnan kirjallisesti antama suositus ei sellaisenaan velvoita vuokranantajaa maksamaan esimerkiksi korvauksia. Ratkaisusta voi kuitenkin olla hyötyä, jos asia etenee oikeuteen asti.

Vuokranantaja ei automaattisesti korvausvelvollinen

Suomen vuokranantajien päälakimies Hughes huomauttaa, ettei vuokranantaja ole lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan esimerkiksi muuttokuluja tai pilaantunutta irtaimistoa.

– Vuokranantajalla on korvausvelvollisuus, jos asia johtuu hänen laiminlyönnistään tai huolimattomuudestaan. Jos vikaa on esimerkiksi taloyhtiölle kuuluvassa asiassa, ja vuokranantaja on itse toiminut huolellisesti, niin silloin vahingonkorvausvastuu ei kuulu vuokranantajalle, Hughes selventää.

---

Juttua on korjattu klo 10.03:

Jutussa aiemmin ollut muotoilu "terveysviranomaisen tekemä sisäilmatutkimus" antoi virheellisesti ymmärtää, että terveystarkastaja tekee varsinaisia sisäilmatutkimuksia, vaikka kyse on alustavista mittauksista ja esimerkiksi aistinvaraisista arvioista, joiden avulla annetaan arvio asunnon terveydellisistä olosuhteista.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi