Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lahopuun määrää ja metsien hakkuita voidaan kasvattaa yhtaikaa

Haavat ovat tärkeitä monille eliölajeille, kun ne kuolevat ja lahoavat. Kuva: Pirjo Kamppila

Lahopuun puute on yksi suurimmista metsäluonnon monimuotoisuuden ongelmista.

Lahopuun määrä voi nousta jopa 20 kuutioon hehtaaria kohti vuonna 2065 nykyistä suuremmillakin hakkuilla, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteishanke.

Tämä määrä ei ole sama kuin luonnonmetsässä, mutta se saattaa olla hyvinkin riittävä luonnon monimuotoisuuden kannalta, kertoo tutkimus.

Luke ja Syke tutkivat metsätalouden vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen. Hankkeessa simuloitiin metsien kehitystä 50 vuoden päähän kahdella erilaisella luonnonhoidon ja hakkuiden tasolla.

Lue myös: "Tämä on raskas päivä" – tulipalon tuhoama Herralan saha ei enää aloita tuotantoa
 

Talousmetsien luonnonhoidon vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen selvitettiin ensimmäistä kertaa näin laajasti Suomessa.

Monimuotoisuuden kannalta tärkeän järeän haavan määrä on kuusinkertaistunut 1980-luvun alusta. Haapa lisääntyy kuitenkin vain talousmetsissä, mutta ongelmana on, että hirvet syövät kaikki haavan vesat.

Hakkuissa säästetyillä puilla on iso merkitys. Niiden osuus kaikkien metsien järeästä lehtipuusta saattaa tulevaisuudessa nousta jopa 70–80 prosenttiin.

Muutos tapahtui nopeasti

Etenkin haavan määrä lähti kasvuun heti sen jälkeen, kun metsien laatujärjestelmä eli sertifiointi otettiin käyttöön 1990-luvun lopussa. Järjestelmä velvoitti jättämään vähimmäismäärän säästöpuita hakkuuaukoille.

– Muutokset osoittavat, että luonnonhoidon toimilla on positiivista vaikutusta metsien rakenteeseen. On kuitenkin huomattava, että Etelä-Suomessa vanhat, yli 120-vuotiaat metsät ovat vähentyneet 2000-luvulla ja niitä on nyt saman verran kuin 1980-luvun alussa. Pohjois-Suomessa vanhat metsät vähenivät 1900-luvun lopussa, mutta väheneminen on nyt pysähtynyt, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta.

– Käytössä olevat talousmetsien luonnonhoidon toimet ovat oikeansuuntaisia ja niillä on positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen. Vaikutukset näkyvät etenkin uhanalaisessa ja vaateliaassa metsälajistossa kuitenkin viiveellä, summaa projektipäällikkö Saija Kuusela Sykestä.

Hän näkee, että käytössä olevia luonnonhoidon toimia on mahdollista merkittävästi tehostaa, metsien suojelua lisätä ja samanaikaisesti tuottaa puuta metsäteollisuuden tarpeisiin.

Tutkimusta on rahoittanut Metsäteollisuus ry. Hankeyhteistyö on osa yhdistyksen metsäympäristöohjelmaa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi