Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lemmikin hiilijalanjälki riippuu eläimen koosta ja kuljetuksista

Ekologisuuskisan voittajasuosikki on pieni, karvainen erakko. Hevosenlihan syöminen on ekoteko.

Lassi Päivä ja Anni Uotilan Nooalle ei ole hankittu hienouksia eikä se ole näyttelykoira. Kuva: Sami Kuusivirta

Lemmikki on monelle kuin perheenjäsen, eikä eläimen hankinnassa ensimmäisenä mietitä sen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.

Tästä ei kuitenkaan ole juuri tutkittua tietoa. Muutama vuosi sitten tosin kohistiin Uudessa-Seelannissa tehdystä tutkimuksesta, joka väitti koiran hiilijalanjälkeä yhtä suureksi kuin kahden katumaasturin.

Kääpiöluppakorvakani voi liikkua kotona vapaana. Kuva: Janne Ranne

Suomessa on vain arvioita koiran ylläpidon hinnasta, joksi on saatu 1 000–2 000 euroa vuodessa. Siihen sisältyy ruokinta, vakuutukset ja terveydenhoito. Yksilöiden vaihteluväli on kuitenkin suuri. Etenkin sairaanhoitokulut nousevat äkkiä pilviin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa lienee noin 700 000 koiraa ja lähes saman verran kissoja. Periaatteessa lihaa syövä kissa aiheuttaa suuremmat päästöt kuin sekaruokaa syövä koira, mutta koiran annoskoot voivat olla moninkertaiset.

Omistaja tuhlailee

Normaalikoira tai kissa aiheuttaa kuitenkin eniten kuluja välillisesti, eli omistaja aiheuttaa niitä itse. Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikön tutkijatohtori Henna Syrjälä on väitöskirjassaan todennut, että lemmikin omistaja tekee yllättävän monia kulutusvalintoja lemmikkieläimensä ehdoilla.

Lemmikkieläinliikkeessä on tarjolla jos jonkinlaista lelua, sänkyä, sampoota, vaatetta, valjasta ja trimmausvälineitä.

Petri ja Altti Taavila kävivät katselemassa lemmikkieläinkaupassa, rotta tai hiiri lasin takana Kuva: Janne Ranne

– Esimerkiksi harrastusyhteisössä monet lemmikille suunnatut palvelut, kuten koirahieronta voivat rakentua suorastaan välttämättömiksi kulutuksen kohteiksi ja välineeksi omistajan kuluttajaidentiteetin rakennuksessa.

Suurimmat hiilijäljet syntyvät kuitenkin auton ja jopa asunnon valinnasta lemmikin ehdoilla. Isot eläimet tarvitsevat tilaa ja kuluttavat paikkoja.

Koira kulkee autolla

Lisää päästöjä syntyy lemmikkien kanssa matkustuksesta. Koiran kanssa on mukava hurauttaa autolla koulutukseen tai lähimetsään lenkille. Kissan tai koiran näyttelykäynnit voivat vaatia maailmanlaajuisia reissuja.

Esimerkiksi Lahden Ahtialan koirapuistoon tullaan autoilla. Erkki Korhosen nuoresta saksanpaimenkoirasta Kasperista on määrä kehittyä näyttelykoira, sillä sen isä on maailmanluokan voittaja. Kasperin ruokavalio perustuu papanoihin, kuvaili Korhonen.

Erkki Korhonen ja Kasperi tulivat koirapuistoon autolla ja jatkavat myöhemmin kävelylenkillä. Kuva: Sami Kuusivirta

Anni Uotilan ja Lassi Päivän Nooa on rotusekoitus, joten koiranäyttelyistä ei kerry hiilikuormaa.

– Ruoka on peruspapanoita eikä sillä ole mitään hienouksia, vakuutti Uotila.

Liha ruuaksi

Hevosen, lähinnä ratsuhevosen, aiheuttamasta hiilijalanjäljestä on tehty arvioita.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saastamoinen summasi viime vuonna, että hevosen hiilikavionjälki on noin 10 prosenttia ihmisen aiheuttamasta.

Mukaan on laskettu rehut ja niiden viljely, lanta, kuivikkeet ja päästöt sekä epäsuorat vaikutukset, eli rakennukset ja liikkuminen. Vaikutusta vähentää lannan ravinteiden kierrätys ja hevostalouden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Käyttöaika eli ratsastajien määrä sekä muu jakamistalous vähentää hiilijälkeä.

Ravihevoset aiheuttavat päästöjä kilpailukuljetusten vuoksi, mutta toisaalta ratsutalleille ajetaan yleensä omilla autoilla.

Oma osansa on silläkin, miten lopetetun hevosen ruho käytetään hyväksi. Ekologisinta olisi syödä se.

Voittajasuosikki

Ekologisin lemmikki on ehkä pieni kasvissyöjä. Ne eivät tarvitse edes lisälämpöä tai -valoa.

Kultahamsteri on erakko ja yöeläin. Se kasvaa 15 sentin kokoiseksi. Kuva: Janne Ranne

Lahden Faunatar-liikkeen kauppias Sari Rajala veikkaa, että ekologisuuskisan voittaja olisi hamsteri. Se on erakkoeläin eikä kaipaa hamsterikaveria.

Lisäksi useimmat myytävät kanit, marsut ja hamsterit kasvatetaan kotimaassa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi