Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Toiset pukeutuvat mustaan, toiset paastoavat – näin pääsiäistä vietetään eri uskontokunnissa

Pitkäperjantaina ortodoksit pukeutuivat mustiin ja kunnioittavat keskelle kirkkoa kannettua Jeesuksen hautauskuvaa.

Pitkäperjantain liturginen väri on musta. Kuva: Mirja Hussain

Pukukoodin oli kirjaimellisesti tumma puku Lahden ortodoksikirkossa pitkänäperjantaina. Iltapäivällä kirkossa toimitettiin Kristuksen ristiltä otto, jota symboloi hautakuvan kantaminen pöydälle kirkon keskelle.

Pääsiäinen on etenkin ortodokseille suuri juhla ja koko edeltävä viikkokin on suuri viikko, jolloin jumalanpalveluksia on parhaimmillaan monta päivässä.

Lahden ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Jonas Bergenstad levittää suitsuketta. Kuva: Mirja Hussain

Jeesuksen viimeisten vaiheiden kertaaminen on hyytävää kuultavaa, mutta kirkkoherra Jonas Bergenstad muistuttaa, että mustiin pukeutuminen ei tarkoita surua kuoleman vuoksi.

– Sillä surraan tilannetta, jossa olimme ennen Kristuksen kuolemaa. Kiitämme pelastuksesta. Hän polki rikki kuoleman.

Kertomus Jeesuksen ylösnousemuksesta pääsiäisenä on kristinuskon keskeinen tapahtuma. Se tapahtui periaatteessa pääsiäispäivän vastaisena yönä, jolloin viikko umpeutuu 2,5 tunnin jumalanpalvelukseen keskiyöllä.

Hautauskuvaa suudellaan

Tuolloin päättyy 40 päivän paasto, jolloin pidättäydytään eläinkunnan tuotteista.

Mustat värit vaihtuvat valkoisiin jo aiemmin.

Ortodoksikirkon jumalanpalvelukseen kuuluvat seisominen, suitsukkeet ja tekstin lukeminen resitoiden eli puoliksi laulaen. Teksti luetaan suomeksi. Kuorolla on tärkeä rooli, eikä yleistä virren laulantaa ole.

Hautauskuvan päälle asetetaan seppele. Kuva: Mirja Hussain

Hautauskuvan päälle asetetaan kukkaköynnös ja lopuksi koko seurakunta polvistu yksitellen kuvan eteen ja suutelee sitä.

Hautauskuvan ympärille on kaikkialla kirjailtu kultakirjaimilla sama teksti kirkkoslaaviksi:

"Pyhä Josef otti kaikkein puhtaimman ruumiin ristiltä ja kääri sen puhtaaseen pellavaliinaan yrttien kera ja asetti sen hautaluolaan".

Perjantai-iltaan kuuluu vielä erillinen Jeesuksen hautaansaattoliturgia.

Vanha laskutapa

Ortodoksien pääsiäinen jatkuu vielä pääsiäispyhien jälkeenkin. 40. päivänä pääsiäisestä vietetään helatorstaita eli Kristuksen taivaaseenastumisen juhlaa. Tuolloin hautauskuvakin viedään takaisin ikonostaasin taakse.

Pääsiäisen ajankohta on tänä vuonna erityisen myöhäinen, mikä johtuu sen vanhasta laskutavasta, joka puolestaan johdetaan kevätpäivän tasauksesta ja kuun kierrosta. Päivän määräytymisestä päätti ensimmäinen yleinen kirkolliskokous vuonna 325.

Myös monet muut uskonnolliset juhlat seuraavat aurinkokalenteria. Joulua vietetään talvipäivän seisauksen aikaan ja juhannusta puoli vuotta myöhemmin. Niiden väliin osuvat maalis-huhtikuun pääsiäinen ja kekri-halloween-pyhäinpäivä, jota vietetään suunnilleen loka-marraskuun vaihteessa.

Tärkeät käännepäivät

Kevät- ja syyspäiväntasaukset tarkoittavat päiviä, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Talvi- ja kesäpäivän seisauksissa päivä alkaa pidetä tai lyhentyä. Auringon kierron vaiheet ovat olleet erityispäiviä jo monissa varhaisissa kulttuureissa.

Englannin kielen vastine pääsiäiselle on ”easter”, mikä viittaa esikristilliseen Eastre-jumalattareen ja kevätjuhlaan.

Turkin kurdi otti itsestään kuvan uudenvuoden eli nawroz- juhlakokon edustalla maaliskuun 21. päivä. Kuva: Ilyas Akengin

Karjalankielinen nimitys juhlalle on ”äijäpäivä” eli suuri päivä.

Muun muassa iranilaiset, afgaanit ja kurdit juhlivat nawros-juhlaa suunnilleen maaliskuun 21. päivänä. Sitä kutsutaan myös persialaiseksi uudeksi vuodeksi, ja sitä on vietetty ainakin 3 000 vuoden ajan. Juhlan tarkka ajankohta vaihtelee hiukan eri maissa. Uuteen vuoteen kuuluu esimerkiksi kevätsiivous, uudet vaatteet, kukkia sekä juhlintaa ystävien ja perheen kesken.

Noitia ja pupuja

Pääsiäisen aikaan on kaikkialla sekoittunut sekä kristillisiä että varhaisempia kansanperinteitä. Tämä näkyy Suomessa palmusunnuntaina, jolloin noidiksi pukeutuneet lapset käyvät virpomassa.

Suomessa juhlistettiin keväällä kylvöä ja poltettiin tulia. Pohjanmaalla poltetaan vieläkin kokkoja lankalauantaina noitien karkottamiseksi.

Kirkkokuorolla on iso rooli ortodoksisessa jumalanpalveluksessa. Kuva: Mirja Hussain

Pääsiäisen säästä on ennustettu tulevaa satovuotta ja aiemmin monet asiat piti piinaviikolla tehdä tai jättää tekemättä tiettyinä päivinä hyvän onnen varmistamiseksi. Erityisen riskialtista aikaa oli pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain väli. Silloin kaikenlainen hauskanpito oli kiellettyä. Outo tapa oli piiskata lapset pitkäperjantaina Kristuksen kärsimyksen muistoksi.

Pääsiäisen tunnuksia ovat puput, vihreä ruoho, tiput ja munat, jotka kaikki olivat hedelmällisyyden ja uuden elämän symboleja jo esikristillisinä aikoina.

Juutalainen perinnejuhla

Sana ”pääsiäinen” viittaa juutalaiseen pesah- tai passah-juhlaan, jota vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Hepreankielinen pesah-nimi on siirtynyt esimerkiksi venäjän kieleen muodossa ”pasha” ja ruotsiin ”påsk”.

Puput, vihreä ruoho, tiput ja munat ovat uuden elämän symboleja.

Juutalaisen pesah-juhlan ajankohta määräytyy kuu- ja aurinkokalenterin mukaan, ja kristillisen pääsiäisen tavoin senkin ajankohta keväällä vaihtelee. Tänä vuonna pesah osuu samaan aikaan kuin kristittyjen pääsiäinen.

Pesah kestää kahdeksan päivää eli tämän viikon perjantaista ensi viikon lauantaihin. Pesah-juhlaan kuuluu yhteisiä aterioita, joilla nautitaan happamatonta leipää.

Pesah on juutalaisille vuoden toiseksi tärkein juhla jom kippurin jälkeen. Koska myös Jeesus oli juutalainen, hänkin vietti pesah-juhlaa.

Venäjällä eri kalenteri

Kristillisen pääsiäisen ajankohta vaihtelee ja on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Ortodoksista kirkkoa tosin jakaa kahden kalenterin käyttö. Esimerkiksi Venäjän ja Kreikan ortodoksikirkot elävät vanhan juliaanisen kalenterin rytmissä. Siksi monet juhlat osuvat myöhempään ajankohtaan kuin Suomen ortodoksikirkossa. Venäjän uskonnollista joulua vietetään samaan aikaan kuin meillä loppiaista, eli 13 päivää myöhemmin.

Ortodoksikirkoissa surraan ristiltä otettua Jeesusta. Kuva: Mirja Hussain

Joinain vuosina kaikkien ortodoksien pääsiäiset osuvat samaan ajankohtaan, mutta tänä vuonna eroa on yksi viikko. Pääsiäinen on ortodokseille suuri juhla, mutta Venäjällä siihen ei liity lainkaan ylimääräisiä vapaapäiviä.

Ortodoksipääsiäistä edeltää yli kuukauden mittainen paasto, jolloin luovutaan liha- ja maitoruuista.

Katolisissa maissa paasto ei ole yhtä tiukka. Monissa Etelä-Euroopan maissa pääsiäinen näkyy kaduilla suurina tapahtumina ja kulkueina.

Päivän tasaus

Kevätjuhlan juuret

Pääsiäisen ajankohta määräytyy kevätpäiväntasauksen ja kuunkierron mukaan.

Kevätpäiväntasaus on suunnilleen maaliskuun 22. päivä. Vastaavasti syyspäiväntasaus on puoli vuotta myöhemmin eli 22. syyskuuta.

Näinä päivinä päivä ja yö ovat yhtä pitkiä.

Kevätpäiväntasaus on ollut tärkeä eri kulttuureissa jo tuhansia vuosia.

Iranilainen uusivuosi nawroz tai nowruz alkaa kevätpäiväntasauksesta.

Juutalaiset viettävät keväällä pesah- tai passah-juhlaa eli happamattoman leivän juhlaa.

Tästä johtuu monien kielten pääsiäistä merkitsevä sana.  

Sekä pessah-juhla että kristittyjen pääsiäisen ajankohta vaihtelevat kuun vaiheitten mukaan.

Kevätjuhlan symbolit liittyvät uudelleen syntymiseen ja hedelmällisyyteen.

Nykyisiin pääsiäistapoihin on sekoittunut sekä kristillisiä että pakanallisia perinteitä. 

www.finlit.fi/fi/tietopaketit/vuotuisjuhlat 
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi