Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

EU saa oman eurooppalaisen raja- ja merivartioston

Merivartioston kasvattaminen on poliittinen piste päättyvälle viisivuotiskaudelle, joka tullaan muistamaan poikkeuksellisesta maahanmuuttokriisistä. LEHTIKUVA/AFP

Euroopan parlamentti on viime töinään hyväksynyt eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustamisen. Parlamentin istuntokausi päättyy torstaina.

Merivartioston kasvattaminen on poliittinen piste päättyvälle viisivuotiskaudelle, joka tullaan muistamaan poikkeuksellisesta maahanmuuttokriisistä. Eurooppaan saapui vuonna 2015 yli miljoona ihmistä pakolaisina tai paremman elämän toivossa.

EU:lta on myös odotettu aktiivisuutta maahanmuuton hallinnassa. Vuonna 2016 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä jopa 74 prosenttia vastanneista halusi EU:n osallistuvan vahvemmin nimenomaan siirtolaisuuden hoitoon.

Eurooppaan perustetaan uusi pysyvä raja- ja merivartioiden joukko, joka antaa EU-maille tukea rajojen vartioinnissa, torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta ja auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisessa.

Vartiostoon tulee lopulta töihin 10 000 henkilöä, vaikka muun muassa Suomi piti kokoluokkaa liioiteltuna.

Kompromissina EU-maat ja parlamentti ovat sopineet, että pysyvät rajajoukot kerätään hitaammin kuin oli tarkoitus. Pysyvä rajavartiosto aloittaisi tehtävänsä 5 000 rajavartijan vahvuudella vuonna 2021 ja kasvaisi 10 000 henkilöön vuonna 2027. Päätöstä vielä myös arvioitaisiin matkan varrella.

EU-maat ovat jo tähän saakka saaneet teknistä ja asiantuntija-apua Frontexilta, joka on Euroopan raja- ja merivartiovirasto. Frontexilla ei aiemmin ole ollut omia rajavartijoita.

Schengenistä erottaminen uhkana

Ulkorajojen valvonta kuuluu jäsenmaiden itsensä hoidettavaksi, ja maat pitävät periaatteesta tiukasti kiinni. Vastuu Suomen ja Venäjän välisen rajan valvonnasta kuuluu siis Suomelle, ei EU:lle.

Jos rajan yli alkaisi tulla paljon turvapaikanhakijoita, Suomi saisi apua eurooppalaisesta rajavartiostosta eli Frontexista.

Yksikönpäällikkö Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo, että jäsenmaalla olisi paine ottaa apua vastaan, koska muut maat voisivat muutoin irrottaa sen Schengen-alueesta. Käytännössä se tarkoittaisi tilapäisiä rajatarkastuksia Suomen ja muiden EU-maiden välille.

– Jäsenvaltio voi suvereenisti päättää, ottaako se avun vastaan vai ei. Unioni ei pysty edes kriisitilanteessa tulemaan suoraan ulkorajoille ilman meidän hyväksyntäämme, Pitkäniitty sanoo.

Euroopan parlamentti hyväksyi rajajoukkojen perustamisen keskiviikkona äänin 403–162. Lopullinen sinetti päätökselle annetaan ensi kaudella.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi