Aiheet
Kotimaa

Rakennusliitto: "Halu säästää kustannuksissa on suurin syy suosia ulkomaista työvoimaa"

Suomalaisilla rakennustyömailla on vuositasolla töissä arviolta 30 000 ulkomaalaista. Rakennusliiton mukaan heidän palkanmaksussaan on usein puutteita.

Jos alan kaikki yrittäjät ja Rakennusliittoon kuulumattomat lasketaan mukaan, rakennusalalla työskentelee Suomessa yli 100¿000 henkeä. Rakennusliiton arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä töissä noin 20¿000 henkeä rakennusalan töissä. Kuva: Armi Salonen

Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokaksen käsitys on, että tieinfraa tehtäessä maanrakennus tehdään yleensä kotimaisin voimin, mutta siltoja rakennettaessa tarvitaan ulkomaista työvoimaa.

Lliiton jäsenistä on työttömänä 5 000 henkeä. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Rakennusliitolla on noin 73 000 jäsentä.

Suokas kuvailee rakennusalan työllisyystilannetta poikkeuksellisen hyväksi, mutta nousukauden aikaan kotimaista työvoimaa ei välttämättä riitä joka paikkaan. Esimerkiksi putkiasentajat ovat täystyöllistettyjä, ja pulaa on muun muassa raudoittajista.

Rakennusliiton viestintäpäällikön Janne Mäkisen mielestä kyse ei ole siitä, etteikö Suomesta löytyisi osaavia työntekijöitä.

– Halu säästää kustannuksissa on suurin syy suosia ulkomaista työvoimaa suomalaisilla rakennustyömailla, Mäkinen sanoo.

Arviot ulkomaisen työvoiman määrästä vaihtelevat

Mäkisen mukaan ulkomaisten työntekijöiden määrä on tällä hetkellä arviolta 20 000 henkeä. Suokas sanoo, että vuositasolla Suomessa voi käydä töissä 30 000 ulkomaalaista, jopa enemmänkin.

Mäkinen kertoo, että eniten ulkomaisia rakennusalan työntekijöitä on pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa, Turussa ja Pohjanmaalla. Määrä alkaa tippua Lahden pohjoispuolelta ylöspäin.

– Useimmat tulevat Virosta ja Puolasta. Etelä-Suomi on vapautettu niin sanotusta tarveharkinnasta, mikä tarkoittaa, että siellä voi käyttää myös EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Esimerkiksi valkovenäläisiä ja ukrainalaisia on Suomessa töissä jo jonkin verran, Mäkinen kertoo.

Infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajajärjestö INFRAn mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli 10 prosenttia vuonna 2016. Kolme vuotta aiemmin osuus oli 6,3 prosenttia.

Tuoreempaa tietoa ei ole vielä saatavilla, sillä työvoimakysely on kesken. Sen tulokset valmistuvat kevään aikana. INFRAn luvut perustuvat alan toimijoiden antamiin vastauksiin, ja muutaman ison toimijan vastaukset jäivät puuttumaan 2013.

– Ulkomaisen työvoiman osuutta ei pysty seuraamaan mistään tilastolähteestä ja tämän vuoksi teetämme oman kyselymme. Se on kuitenkin sen verran raskas toteuttaa, eivätkä vuosittaiset vaihtelut ole kovin suuria, joten olemme päivittäneet kyselyn 2–3 vuoden välein, kertoo Merja Vuoripuro, Rakennusteollisuus RT:n viestintäjohtaja.

"Räikeimmillään on maksettu 3–4 euroa tunnilta"

Ulkomaisen työntekijän työsuhteessa pitää noudattaa samoja lakeja, työehtonormeja ja työehtosopimuksia kuin suomalaisen työntekijän kanssa. Janne Mäkisen mukaan Rakennusliiton tietoon tulee kuitenkin paljon ongelmia ulkomaalaisten palkanmaksussa. Työntekijälle saatetaan maksaa vain kahdeksasta tunnista, vaikka töitä olisi tehty 10–12 tuntia.

– Räikeimmillään on maksettu 3–4 euroa tunnilta, mikä on jo kaukana suomalaisista työehtosopimuksista. Sitäkin esiintyy usein, että jätetään erilaiset lisät maksamatta. Valvontaa pitäisi olla paljon enemmän kuin nyt on, hän sanoo.

Veronumero on pakollinen jokaisella, joka työskentelee rakennus- tai asennustyömaalla. Sen ja kulunvalvonnan avulla voidaan valvoa työntekijän palkkaa ja työaikoja, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Kyösti Suokas sanoo, että jos töitä tehdään esimerkiksi tiekohteessa pitkin maisemaa, ei kulunvalvontaa tietenkään ole.

– Monilla työmailla erilaiset väärinkäytökset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Mitä kauempaa työntekijä tulee, sitä varmemmin häntä vedätetään, Suokas sanoo.

Sen sijaan "virolaiset eivät enää tee töitä ilmaiseksi", vaan heille saatetaan Suokaksen mukaan maksaa jopa paremmin kuin suomalaisille.

– Viron ja Suomen viranomaisilla on hyvä yhteistyö, ja palkkatasoa ja muita etuja pystytään yhdessä seuraamaan.

Harmaan talouden ongelmat eivät katso kansallisuutta

Tilanne on parantunut, mutta huoli ei ole aiheeton, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro. Hän sanoo omaavansa vain jäsenten tiedot, mutta ainakaan kaikkein räikeimpiä alipalkkaustilanteita ei ole enää tullut RT:n tietoon.

– Vedätyksiä on, mutta suurin osa työnantajista yrittää hoitaa asiansa normaalisti. Kaikki tapaukset eivät välttämättä tule tietoon, koska ihmiset eivät tunne oikeuksiaan tai eivät halua nostaa epäkohtaa esille. Käytännössä väärinkäytökset tulevat tietoomme Rakennusliiton kautta, ja puutumme niihin silloin heti, Kaskiaro sanoo.

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä (UTS) velvoittaa tilaajan vastaamaan saatavista myös jälkikäteen. Jos palkkoja tai osia palkasta on maksamatta, ne voidaan periä työn ollessa käynnissä ja tilittää työntekijälle. Jos työntekijä ehtii poistua maasta, rahojen saaminen perille ei enää onnistu.

Vedätysten taustalta löytyy Kaskiaron mukaan elintaso- ja kulttuurieroja. Tietotaso ei ole kaikilla ulkomaisilla työntekijöillä riittävä, eivätkä he osaa vaatia saataviaan. Valvontaa vaikeuttaa myös rakennusalalle tyypillinen monimuotoinen urakkaketjutus.

– Harmaan talouden ongelmat eivät koske vain ulkomaisia työntekijöitä. Myös suomalaisten kohdalla kynnys luistaa maksuista madaltuu, jos kiinnijäämisen riski tiedetään pieneksi. Talousrikostutkinta on meillä aivan liian hidasta. Tutkinnan kestäessä mikään ei estä yritystä jatkamasta suhmurointiaan siihen asti, kunnes mahdollinen liiketoimintakielto tai vankeustuomio tulee.

RT ei kannata byrokratian lisäämistä valvonnan nimissä

Jokaiselta rakennustyömaalta pitää tehdä työmaailmoitus, jossa pitää ilmoittaa tehdyt työpäivät. Kaskiaron mukaan verottaja pystyy nykyään valvomaan työmaita aikaisempaa paremmin ja vertaamaan ristiin tietoja työpäivistä, työntekijöiden määrästä ja urakkasummasta. Jos ne eivät täsmää yhteen, se voi herättää verottajan epäilykset.

– Kukaan ei halua epävarmuuksia ja välistä vetäjiä. Kilpailun pitää olla tasapuolista.

Kaskiaro sanoo, että työnantajapuoli joutuu nykyään tekemään aiempaa enemmän riskiarviointia siinä, kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Jos aliurakoitsija katoaa kesken työmaan tai aikataulut pettävät, se voi tulla hyvin kalliiksi.

– Kysyntää on nyt niin paljon, että valitettavasti aina ei voi ottaa sitä parasta mahdollista ja luotettavaksi tiedettyä yhteistyökumppania, vaan on otettava se, jonka sattuu saamaan.

Kaskiaro ei kuitenkaan kannata byrokratian lisäämistä työmailla valvonnan parantamiseksi.

– Jos työmaailmoituksessa pitäisikin ilmoittaa työntekijöiden työajat ja palkat pelkkien työpäivien sijaan, ei sitä tietojen tulvaa kukaan ehtisi tarkistaa kuitenkaan. Resursseja ei vain ole.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Lue seuraavaksi