Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

STM ja THL: Sote-uudistusta ei pidä tehdä nykypohjalta, tarvitaan suuremmat alueet

STM:n ja THL:n virkamiesten mukaan suuremmat alueet ja järjestämisvastuussa oleva hallinto tarvitaan välttämättä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ei voi lähteä tekemään nykypohjalta, kuten kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vaaliohjelmissaan esittävät. Näin kuuluu johtavien sote-virkamiesten vahva viesti hallitusneuvotteluihin. Suuremmat alueet ja järjestämisvastuussa oleva hallinto tarvitaan asiantuntijoiden mukaan välttämättä, eikä uudistuksen tarve ole kadonnut mihinkään.

STM:n ja THL:n asiantuntijoiden kanta alueiden määrään on yhä sama kuin vuonna 2015 ennen keskustan, kokoomuksen ja silloisten perussuomalaisten tekemää 18 maakunnan kompromissia.

– Silloin tehdyn virka-arvion mukaan hyvä määrä alueita olisi joko 5 tai 12. Nämä lukumäärät ovat edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta erittäin relevantit, mutta 18 aluettakin on huomattavasti parempi kuin 300 kuntaa, sanoo ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Virkamiehet ovat koko ajan painottaneet, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulisi toteuttaa pala palalta eikä könttänä, kuten edellinen hallitus yritti.

– Suuremmat alueet, hallinnon rakenteet ja uuden hallinnon aloittaminen. Kovin paljon enemmän ei hallitusohjelmassa edes voi olla, paitsi ehkä se, kuinka rajattua tai monialaista hallintoa ollaan rakentamassa, Varhila sanoo.

Muun muassa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattamaa alueiden verotusta asiantuntijat eivät vielä löisi hallitusohjelmassa lukkoon.

– Jos on vahvaa halua muuttaa rahoitusta uudella verotusmallilla, toivoisin, että hallitusohjelmaan tehtäisiin ennemminkin kirjaus, että sitä selvitetään kuin ehdoton linjaus, että tällaiseen mennään. Se on äärettömän iso muutos ja tarvitsee pitkäaikaisen valmistelun, Varhila sanoo.

Hoitajapula vaanii lähellä

Varhilan mukaan esimerkiksi perussuomalaisilta on ollut vaikea löytää selkeätä kantaa soteen.

– Se mitä löytyi on, että nykyjärjestelmällä lähdetään ja aikaa myöten voidaan siirtyä johonkin toiseen hallinnolliseen järjestelmään. Puolueella ei ollut vastauksia esimerkiksi siihen, montako aluetta tarvittaisiin.

Asiantuntijoiden mielestä aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi. STM:ssä ja THL:ssä huolestuttaa erityisesti hoitajapula, joka kulminoituu 2030-luvulla. Virkamiesten mukaan kymmenen seuraavan vuoden aikana nykyisistä reilusta 300 000 hoitoalan työntekijästä puolet lähtee eläkkeelle ja samaan aikaan palveluiden tarve kasvaa, kun suuret ikäluokat ikääntyvät.

– Eläköityvien hoitajien tilalle pitää saada uudet työntekijät ja vielä lisääkin, mutta miten, Varhila kysyy.

Nykyisten terveyskeskusten palveluiden parantaminen ja lääkäreiden lisääminen ei virkakunnan mielestä ole ratkaisu.

– Terveyskeskukset oireilevat vakavaa systeemivirhettä, eikä seinien sisälle meneminen riitä. Se on ollut nähtävissä jo ainakin kymmenen vuotta, sanoo ylijohtaja Marina Erhola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Erholan mukaan noin 1,8 miljoonaa ihmistä saa perusterveydenhoitonsa työterveyshuollosta, jossa työskentelee 2000 lääkäriä.

– Koko muussa perusterveydenhuollossa on 3 900 lääkäriä. Ei ole todennäköistä, että lääkäreitä saadaan palautettua työterveyshuollosta perusterveydenhuollon palveluntuottajiksi. Siksi joudutaan miettimään tuotannon monipuolistamista.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi