Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pitkä kiista vesiosuuskunta Villihiiden toiminta-alueesta viimein päätökseen Orimattilassa

Vesiosuuskunta on perustettu jo yli kymmenen vuotta sitten. Sen toiminta-alueesta on väännetty kättä vuosikausia.

Villihiiden vesijohtoja vedettiin maahan vuonna 2014. Kuva: Vesa Tapiola

Orimattilan kaupunginvaltuusto vahvisti vesiosuuskunta Villihiiden toiminta-alueen maanantaina äänin 19-12. Kaksi äänesti tyhjää.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueella sijaitsevien kiinteistöjen on lähtökohtaisesti liityttävä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkkoon. Toimialue sijaitsee Artjärven taajaman kupeessa Villikkalanjärven ja Pyhäjärven rannoilla.

Lue myös: Sitkeä vesikiista on hiertänyt vuosia Orimattilassa – kiinteistönomistajille kysymys voi olla tuhansista euroista

Vesiosuuskunta perustettiin jo vuonna 2007 silloisen Artjärven kunnan aloitteesta. Osuuskunnalle ei kuitenkaan samassa yhteydessä määritelty toiminta-aluetta, ja sittemmin asiasta on väännetty kättä vuosikausia. Osuuskunta haki toiminta-alueen vahvistamista ensi kerran vuonna 2014, mutta kaupunginvaltuusto ei ole suostunut sitä vahvistamaan.

Sittemmin sekä ely-keskus, hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat puoltaneet toimialueen vahvistamista.

Velat kaupungin maksettaviksi?

Ely-keskuksen arvio on, että vesiosuuskunnan alueilla olisi noin sata vakituisessa asuinkäytössä olevaa rakennusta ja lähes saman verran vapaa-ajan asuntoja. Laitoksen verkostoihin on liittynyt vajaat sata kiinteistöä.

Käyttövesi verkostoon ostetaan Orimattilan Vesihuoltolaitokselta. Jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Orimattilan jätevedenpuhdistamolle. Vesi- ja viemärilinjojen pituus on kaikkiaan noin 30 kilometriä.

Kuva: Timo Filpus

Osuuskunnan verkostoon liittyminen maksaa kiinteistön koosta riippuen 5 000–9 000 euroa. Lisäksi jokainen maksaa vesi- ja jätevesimaksunsa käytön mukaan.

Villihiiden talous on tiukoilla, jonka takia Orimattilan luottamushenkilöt ovat pelänneet velkojen kaatuvan kaupungin maksettaviksi. Osa asukkaista on tyytyväisiä itse järjestämäänsä vesihuoltoon, eikä siksi halua liittyä osuuskuntaan.

Laajennusta toiseen toiminta-alueeseen?

Vesiosuuskunta katsottiin aikanaan tarpeelliseksi, koska Artjärvellä on ongelmia pohjaveden laadun suhteen. Myös porakaivovedessä on esiintynyt uraania ja radonia. Tulossa oli myös uusi jätevesiasetus, joka alunperin olisi edellyttänyt kalliita jäteveden puhdistamoita.

Orimattilassa toimii toinenkin vesiosuuskunta. Tämä Kuivannon Vesikunta on hakenut laajennusta toimialueeseensa, mutta kaupunki ei ole siihen suostunut. Kielteistä päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, ettei suurehkon asukasjoukon tarve edellytä toiminta-alueen laajentamista. Vesikunta on valittanut asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle.

Vesiosuuskunta on lain mukaan yhdyskunnan vesihuollosta huolehtiva vesihuoltolaitos, kun siinä on liittyneenä 50 asukasta tai sen vuorokaudessa kuluttama vesimäärä tai tuottama jätevesimäärä on vähintään 10 kuutiota.

Suomessa toimii kymmeniä vesiosuuskuntia.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi