Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kymmenen vuotta ainetta käyttänyt: Kannabiksesta ei kannata puhua nuoren kanssa sormella osoittaen ja toruvasti

Yleiseen keskusteluun pitäisi tuoda lisää faktoja. Monilla on ennakkoluuloja käyttäjistä. Kannabis-seminaariin osallistunut lääkäri muistuttaa, että kannabis on skitsofrenian itsenäinen riskitekijä.

Tuomas Hyvönen tuli Lahteen Kannabis Suomessa -seminaarin keskustelemaan. Hänestä monilla on ennakkoluuloja kannabiksen käyttäjistä. Kuva: Terhi Säynäjärvi

Tuomas Hyvönen, 26, on käyttänyt kannabista lähes kymmenen vuotta, eikä ole koskaan perheessään puhunut aiheesta. Käyttö alkoi kavereiden kanssa leppoisasti ja harvakseltaan.

Hyvönen tuli sunnuntaina asian kanssa julkisuuteen osallistumalla Irti Huumeista ry:n Kannabis Suomessa -seminaariin Lahdessa. Tilaisuudessa pohdittiin kannabista monesta näkökulmasta, niin lainsäädännön kuin terveydenkin kannalta.

Monissa puheenvuoroissa tuli esiin, että suomalaisilla – päättäjät mukaan lukien – on paljon väärää tietoa aiheesta.

– Ennakkoluulot käyttäjistä ovat aika vahvoja. Ei ymmärretä, että käyttäjiä on monenlaisia. Vanhuksetkin voivat polttaa kannabista, Hyvönen sanoo.

Jos nuoren kanssa haluaa ottaa kannabiksen käytön puheeksi, toruva linja on Hyvösen mielestä aivan väärä. Silloin käy usein niin, että nuori vetäytyy kuoreensa, eikä halua puhua aiheesta ollenkaan.

– Pitäisi ymmärtää, että nuoren aktiivinen elämäntapa kannattaa yrittää säilyttää. Ei ole hyvä, jos jää yksikseen käyttämään kannabista.

Eteläsuomalaisen Hyvösen mielestä kannabikseen pitäisi suhtautua kuin mihin tahansa riippuvuuteen. Pitäisi kuunnella mielipiteet kannabiksen puolesta ja vastaan – tasapuolisesti.

Nuori voi selvitä puhuttelulla

Suomessa on kannabisaktivisteja, jotka ajavat kannabiksen laillistamista. Sitten on niitä, jotka kannattavat kannabiksen dekriminalisointia ja niitä, joiden mielestä kannabiksen käytöstä ei tulisi rangaista, vaikka se laitonta onkin.

Seminaariin osallistunut valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto muistutti, että laki antaa jo mahdollisuuden siihen, että kannabiksen käytöstä kiinni jäänyttä alaikäistä puhutellaan, eikä rangaista.

Kannabis on itsenäinen skitsofrenian riskitekijä. Päihdelääkäri Antti Mikkonen

– Uutta on se, että nuorta voidaan puhutella kaksi kertaa, Metsäpelto kertoo.

Jos alle 18-vuotias jää kiinni ensimmäisen kerran kannabiksen käytöstä, häntä puhutellaan poliisin johdolla tilaisuudessa, jossa ovat paikalla myös huoltajat, sosiaaliviranomainen tai nuorisotyöntekijä. Nuori saa huomautuksen ja kannustuksen päihteettömyyteen. Jos nuori jää kiinni toisen kerran, asia etenee esitutkinnasta syyttäjälle, joka järjestää toisen puhuttelukierroksen ja tekee päätöksen syyttämättäjättämisestä.

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka esitteli yleisölle ja panelisteille uutta Kannabisvihkosta. Paneelin osallistuivat Tuomas Hyvönen, Sami Räsänen, Anton Vanha-Majamaa, Antti Mikkonen ja Leena Metsäpelto. Kuva: Terhi Säynäjärvi

Nuorena alkanut käyttö lisää riskejä

Kannabiksesta kirjan kirjoittanut toimittaja Anton Vanha-Majamaa toivoo, että kannabiksen käyttö ja hallussapito ei Suomessa olisi rikollista eli kannabis dekriminalisoitaisiin. Näin on tehty monissa maissa.

– Esimerkiksi Portugalissa dekriminalisointi tehtiin vuonna 2001 ja huumekuolemat ovat vähentyneet valtavasti, Vanha-Majamaa sanoi seminaarissa.

Monissa maissa myös kannabiksen lääkekäyttö on sallittu. Suomessa se sallittiin vuonna 2008. Kannabista sisältäviä lääkkeitä käytetään muun muassa MS-taudin lihasjäykkyyteen.

Lääkekäyttöä pitää hyväksyttävänä yli 70 prosenttia suomalaisista.

– Kaikkien pitäisi osata erottaa lääkekäyttö ja viihdekäyttö. Jos puurot ja vellit ovat sekaisin, päätöksenteko ei ole selkeää, totesi Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja Sami Räsänen.

Päihdelääkäri Antti Mikkonen toi esiin viihdekäytön vaikutuksia terveyteen.

– Nuorena alkanut runsas kannabiksen käyttö lisää riskiä kannabispsykoosiin. Kannabis on myös itsenäinen skitsofrenian riskitekijä, Mikkonen kertoi.

Brittitutkimuksen mukaan 15 prosenttia kannabispsyykooseista (eli satoja tapauksia vuosittain) jäisi syntymättä, jos kannabista ei käytettäisi lainkaan. Joillakin geeniperimä lisää nämä riskit vielä moninkertaisiksi.

Kannabiksen käytön aloittamista säätelee yleensä ympäristö ja käytön jatkumista käyttäjän geenit ja hänen kokemuksensa päihteestä.

– Esiopetuksen arvio ennustaa käytön aloittamista paremmin kuin mikään muu, Mikkonen totesi.

Kannabis

Lääkekäyttö sallittu

Suomessa lääkekannabiksen käyttö on ollut sallittua vuodesta 2008. Lääkekannabista käytetään esimerkiksi MS-taudin hoitoon.

Kannabiksen viihdekäyttö on laitonta. Alle 18-vuotiaat, ainetta ensi kertaa käyttävät voidaan kuitenkin puhutella, eivätkä he välttämatta saa heti muuta rangaistusta.

Kannabiksen dekriminalisointi tarkoittaa, että kannabiksen käyttö ja hallussapito on sallittua, eikä niistä rangaista.

Kannabiksen laillistaminen tarkoittaa, että kannabikselle voidaan avata kaupalliset markkinat. Näin on tapahtunut esimerkiksi joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa tarjolle tulee jatkuvasti uusia kannabistuotteita.

Kannabis lamaannuttaa hermostoa, hidastaa reaktiokykyä ja vaikuttaa mielenterveyteen.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi