Aiheet
Kotimaa

Yli puolella suomalaisista hatara luotto sote-uudistuksen läpimenoon seuraavallakaan yrityksellä

USU-gallup: Vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat kaikkein skeptisimpiä. Asiantuntijoilla riittää uskoa kansalaisia enemmän.

Kuva: Tuija Tyrväinen

Suomalaisista 56 prosenttia ei usko, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta saataisiin aikaan seuraavan eduskuntavaalikauden aikana, selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista. Naiset ovat hieman miehiä skeptisempiä.

Erittäin tai melko varmana uudistuksen toteutumista pitää kolmannes vastaajista. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä todennäköisempänä uudistuksen toteutumista pidetään. Puoluekannan perusteella vihreiden kannattajista melko tai erittäin epävarmoja on 64 prosenttia, perussuomalaisten 63, keskustan 53, kokoomuksen 52, vasemmistoliiton 51 ja SDP:n 49.

Kysely toteutettiin noin kaksi viikkoa sote-uudistuksen viimeisimmän kariutumisen jälkeen.

"Tarve ilmeinen"

Sote-uudistus on jälleen sunnuntaina valittavan eduskunnan työlistalla tulevalla vaalikaudella. Valtiovarainministeriön lainsäädäntöjohtaja, hallintoneuvos Auli Valli-Lintu uskoo, että sote-uudistus menee tulevalla vaalikaudella läpi.

– Pysyvää rakennetta on haettu vuodesta 2007 lähtien. Tarve uudistukselle on ilmeinen, joten luulen, että kompromissi sote-linjauksesta löytyy.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kokonaisuus, joka joudutaan viemään kerralla hallituksen esitykseen, on varsin laaja, vaikka se koskisikin vai sotea.

– Jos luodaan uusia rakenteita, pitää miettiä muun muassa alueita, rahoitusta ja hallintoa. Esimerkiksi verotusoikeuden tuominen mukaan tuo jo paljon lisävalmistelua, koska sellaista mallia ei ole vielä olemassa.

Valli-Linnun mielestä sote-uudistuksessa päästiin edellisellä yrittämällä pidemmälle kuin aiemmilla kerroilla.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella maakunnat nähtiin hyväksyttäväksi pohjaksi uuden rakentamiselle eli vahvemmille harteille. Mallin katsottiin edistävän perusoikeuksien turvaamista ja toteuttavan kansanvaltaisuutta.

Onnistuu ilman poliittisia ongelmia

THL:n tutkimusprofessorin Ilmo Keskimäen mielestä "perustavaa laatua olevat erimielisyydet" puolueiden välillä eivät ole kovin isoja.

– Ne keskittyvät toisaalta maakuntahallintoon eli uuden hallinnon tason avaamiseen ja toisaalta tuottajakunnan monipuolistamiseen, jota on myös kutsuttu valinnanvapaudeksi tai markkinamalliksi – riippuen siitä, mitä poliittista suuntaa edustaa.

Keskimäki näkee, että sote-uudistus voidaan saada aikaan, jos ei tule poliittisia ongelmia.

– Se, täyttääkö uudistus kaikkia sen vaatimuksia, on sitten toinen juttu.

Keskimäen mielestä edellisen uudistuksen keinoilla – maakuntauudistuksella ja sote-palvelujen tuottajakunnan laventamisella – ei ollut mitään loogista yhteyttä uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin. Tavoitteita olivat muun muassa eriarvoisuuden vähentäminen ja kustannusten hillitseminen.

– Tavoitteet olivat kunnioitettavia. Alkuperäinen malli, jossa oltaisiin edetty porrasteisesti korjaten hallintoa ja rahoitusta sekä miettien tuottajakunnan monipuolistamista, vaikutti hyvin lupaavalta. Ei mennyt kuitenkaan monta kuukautta, kun hallitus luopui tästä ajatuksesta.

Hän pitää mielenkiintoisena sitä, ettei edellisellä ehdotuksella sote-uudistukseksi näyttäisi olevan enää yhtään ystävää.

Ei turhaan romukoppaan

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksia jo pitkään tutkinut professori Vuokko Niiranen toivoo, että seuraavan sote-uudistuksen tekijät käyttäisivät olemassa olevaa tietoa ja kokemusta.

– Olisi hyvä, ettei erilaisia uudistusta ja uudistamistarvetta koskevia ehdotuksia tulkittaisi vain poliittisiksi ja sivuutettaisi sen vuoksi. Pitäisi lähteä avoimin mielin katsomaan, minkä pohjalta voisi jatkaa, mitä pitäisi korjata ja kehittää, ja keiden kaikkien pitäisi olla uudistusta tekemässä.

Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen professorin mielestä kannattaisi ottaa oppia erilaisista sote-alan kokeiluista ja uudenlaisista organisaatioratkaisuista. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä Eksotessa on tutkijan näkökulmasta pystytty hyvin ylittämään hallinnollisia ja ammatillisia rajoja.

Sote-uudistus on jo itsessään vaativa ja laajasti vaikuttava kokonaisuus. Niiranen on kuitenkin pannut merkille vielä yhden asian, miksi uudistus pysähtyy eduskuntakäsittelyssä.

– Talousarviolaki edellyttää, että jokaisen eduskuntaan tuotavan lain yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja taloudellinen tehokkuus pitää olla arvioitu. Ei aivan näillä sanoilla, mutta idea on tämä. Arvioinnin tekeminen on tavattoman vaikeaa, hän huomauttaa.

Historia

Takana monta uudistusyritystä

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen nousi keskusteluun jo 1990-luvulla. Kuluvan vuoden maaliskuussa karille ajanutta sote-uudistusta ovat edeltäneet vuonna 2006 käynnistynyt kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke sekä vuonna 2011 alkanut kuntauudistus.

Sunnuntaina valittavalla eduskunnalla on todennäköisesti edessään sote-uudistuksen lisäksi ainakin sosiaaliturvauudistus sekä perhevapaauudistus. Näistä jälkimmäinen laitettiin jäihin edellisellä vaalikaudella.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Lue seuraavaksi