Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vilkkaimmat eduskuntavaalit lähes kolmeen vuosikymmeneen? – "Suomessa ei ole koskaan annettu eduskuntavaaleissa puolta äänistä ennakkoon"

Muutoshalu, tyytymättömyys ja huoli huomisesta houkuttelevat vaaliuurnille.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys oli ennätysvilkasta. Mikäli äänestysinto jatkuu myös vaalipäivänä, äänestysprosentti voi nousta yli 72:n. Kuva: Mikko Stig

Huomiset eduskuntavaalit saattavat olla äänestysaktiivisuudeltaan vilkkaimmat eduskuntavaalit lähes kolmeen vuosikymmeneen. Tätä ennakoi ennätyksellinen ennakkoäänestys: yli 36 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ennakkoon.

– Suomessa ei ole koskaan annettu eduskuntavaaleissa puolta äänistä ennakkoon, eikä nytkään ole sellaisia merkkejä ilmassa, että poikettaisiin aiemmasta. Epävarmoja äänestäjiä on yhä paljon mutta on myös äänestysintoa, sanoo valtio-opin professori, kansallisen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsen Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

Grönlundin vaalimatematiikkaan perustuvan arvion mukaan eduskuntavaalien äänestysprosentti voi nousta yli 72:n. Edellisen kerran äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa oli yli 72 prosenttia (72,1) vuoden 1991 vaaleissa.

Epäsuosittu hallitus innostaa äänestämään

Grönlundin mukaan ilmassa on muutoshalua, tyytymättömyyttä ja huolta huomisesta. Se heijastuu äänestysintoon.

– Osa suomalaisista kokee, että heitä ei ole kuunneltu, vaikka harjoitettu politiikka ei erilaisilla mittareilla mitattuna ole juurikaan lisännyt epätasa-arvoa.

Äänestämään voi innostaa epäsuosittu Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus, nyttemmin toimitusministeristö.

– Normaalisti hyvä taloustilanne ja työllisyyskehitys nostavat hallituspuolueiden kannatusta, mutta siitä ei nyt ole mitään merkkejä nähtävissä. Se ihmetyttää myös hallituspuolueita itseään, sanoo Grönlund.

Myös vaaliteemat vaikuttavat äänestysintoon. Johtava tutkija Janne Tukiainen Valtion taloudellista tutkimuskeskuksesta luettelee neljä näkyvää teemaa, joihin halutaan ottaa kantaa.

– Näitä ovat ympäristöasiat, sote-uudistuksen epäonnistuminen, maahanmuutto ja koulutusleikkaukset.

Grönlund lisää teemoihin köyhien eläkeläisten huolet.

Osa teemoista, kuten ympäristö- ja ilmastoasiat, jakavat mielipiteitä.

– On paljon äänestäjiä, jotka eivät halua, että heidän autoiluaan tai lentämistään rajoitetaan, huomauttaa Tukiainen.

Äänestysaktiivisuus tuskin merkittävästi nousee tulevaisuudessa

Vaikka äänestysaktiivisuus nousisi yli 72 prosentin, se jää kauas 1960–80-lukujen äänestysaktiivisuudesta, jolloin yli 80 prosenttia kävi antamassa äänensä eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuus putosi alle 80 prosentin vuoden 1987 vaaleissa. Aikakautta on kuvattu ideologioiden lopuksi.

Tukiaisen mukaan 60-luvun äänestysprosentteihin ei ole paluuta.

– Äänestysaktiivisuuden lasku 60-luvun huippuvuosista on länsimainen megatrendi.

Iso muutos äänestämisessä ja puolueiden kannatuksessa tapahtuu kymmenen vuoden kuluessa, kun suuret ikäluokat vanhenevat.

– Suurten ikäluokkien suosiossa olleiden puolueiden kannatus hiipuu. Myös äänestysaktiivisuus todennäköisesti laskee, koska äänioikeutettujen ikärakenne alkaa painottumaan enemmän ikäryhmiin, joissa aktiivisuus on alhaisempi, ennakoi Tukiainen.

Korkea äänestysinto ei aina johda hyvään

Hyvin korkeaa äänestysprosenttia ei välttämättä edes kannata tavoitella, sanoo Tukiainen. Se voi johtaa ongelmiin tilanteissa, joissa useat uudet äänestäjät eivät ole edes kohtuullisesti perillä siitä, ketkä ehdokkaat ajavat heille tärkeitä asioita.

– Maailmalla on paljon näyttöä siitä, että äänestysaktiivisuus kasvaa kun äänestäminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Tällöin kuitenkin äänestäjien joukossa on ollut myös enemmän niitä, joiden poliittinen tietämys on heikkoa. Se voi jopa johtaa politiikkaan, joka on näille ryhmille haitaksi.

Parhaiten äänestysaktiivisuuden kasvu toimii silloin, kun siihen liittyy vaaleihin liittyvän informaation kasvu.

– Esimerkiksi vaalikoneet antavat informaatiota ja voivat lisätä äänestämistä.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi