Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Professori: On tapauksia, joissa oikeusjärjestelmää on pyritty käyttämään väärin – Journalistiliitto pitää kunnianloukkausjuttua toimittaja Vehkoon painostuksena

On tapauksia, joissa ihminen yrittää käyttää oikeusjärjestelmää omiin tarkoitusperiinsä, arvioi rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki.

– Perättömien rikosilmoitusten pitäisi karsiutua esitutkinnassa ja syyteharkinnassa, mutta jo toistuvien prosessien käynnistyminen on raskasta perättömien ilmoitusten kohteeksi joutuville, Lapin yliopistossa työskentelevä Kimpimäki sanoo STT:lle.

Niin sanottu maalittaminen eli systemaattinen painostus ja häiriköinti on Kimpimäen mukaan oikeusjärjestelmän väärinkäyttöä yleisempi ongelma.

– On ihan ilmeinen ongelma, että internetissä ja sosiaalisessa mediassa on otettu toimittajia ja esimerkiksi sosiaalialalla työskenteleviä vihapuheen kohteeksi. Se, missä määrin siihen käytetään oikeusjärjestelmää, lienee kuitenkin vielä vähäisempää, Kimpimäki sanoo.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan Suomessa ei ole viitteitä siitä, että oikeusjärjestelmää ainakaan laajassa mittakaavassa käytettäisiin painostamiseen tai häiriköintiin.

– Havaittavissa ei ole ainakaan sellaista trendinomaista tilannetta, että tuomioistuimille tai viranomaisille saatettaisiin paljon asioita, joiden taustalla olisi jokin muu motiivi kuin oikeussuojatarve, Toiviainen sanoo STT:lle.

Toiviainen ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettei yksittäistapauksia voisi olla tai ettei joku ainakin voisi yrittää väärinkäyttää oikeusjärjestelmää.

Journalistiliitto: Yhteiskunta ei ole valmistautunut vihapuheongelman ratkaisemiseen

Käräjäoikeuden on määrä antaa huomenna tuomio kunnianloukkausjutussa, jossa toimittajaa syytetään oululaisen kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamisesta. Toimittaja Johanna Vehkoon syyte koskee hänen Facebook-kirjoitustaan, jossa hän luonnehti valtuutettu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi. Vehkoo on vedonnut oikeudenkäynnissä siihen, että Lokka on esiintynyt itse julkisuudessa rasismin ja natsi-ideologian kannattajana.

Journalistiliitto pitää oikeudenkäyntiä kohtuuttomana ja nurinkurisena, ja se on sanonut Vehkoon olleen Lokan silmätikkuna. Samaan vetoaa Vehkoon puolustus.

– Lokka toimii Vehkoota vastaan aktiivisesti usean muun henkilön kanssa, ja he kaikki julkaisevat jatkuvasti Vehkoota koskevaa aineistoa internetissä. Lokka sidosryhmineen on aktiivisesti häirinnyt ja maalittanut Vehkoota seuraajilleen, Vehkoon kirjallisessa vastauksessa sanotaan.

Journalistiliiton mukaan oikeudenkäynti kertoo, että suomalainen yhteiskunta ei ole valmistautunut vihapuheongelman ratkaisemiseen. Liitto on vaatinut, että oikeusjärjestelmän tulisi tunnistaa, milloin järjestelmää käytetään painostuksen ja kiusaamisen välineenä.

Valtakunnansyyttäjä: Epävarmassa tilanteessa parempi nostaa syyte kuin jättää nostamatta

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen katsoo, että rikosprosessijärjestelmän pitäisi taata se, ettei oikeuslaitoksen palveluja käytetä väärin.

– Minun näkemykseni mukaan tuomioistuimeen ei voi ohjautua kuin sellaisia asioita, joissa on aito oikeussuojan tarve.

Toiviainen kuitenkin huomauttaa, että lait ovat aina tulkinnanvaraisia. Tietyissä oikeudellisissa ja näytön arviointiin liittyvissä tulkinnanvaraisissa asioissa syyttäjän pitää viedä asia tuomioistuimeen ennemmin kuin päättää juttu syyteharkintaan ja jättää nostamatta syyte.

– Tuomioistuin on viimesijainen tulkinnan antaja epäselvissä kysymyksissä, Toiviainen sanoo.

Hän lisää, että lakeja ei ole kirjoitettu niin, että ne antaisivat yksiselitteisen vastauksen kaikkiin elävän elämän tilanteisiin, vaan lainkäyttö on myös tulkintaa.

– Lakia ei koskaan voi tehdä täysin yksityiskohtaiseksi, eli se antaa aina mahdollisuuden tulkinnanvaraisuuteen. Tuomioistuin joutuu aina käytännössä täsmentämään lainsäätäjän tahtoa.

Toiviainen lisää, että syyttäjällä ja tuomioistuimella on niille laissa määrätyt tehtävät eivätkä ne voi lähteä omavaltaisesti tekemään harkintaa siitä, kuka ansaitsee oikeussuojaa ja kuka ei. Päätösten pitää perustua lakiin.

– Oikeuslaitoksen tehtävä ei ole piirtää yleisiä moraalirajoja, vaan niistä päättävät poliittiset päätöksentekijät eli eduskunta, Toiviainen sanoo.

Poliisihallitus vaatii lakimuutosta - liikennevalvonta saa häiriköt ylikomisario Pastersteinin kimppuun

Poliisihallitus (Poha) esitti hiljattain rikoslakiin muutosta, jolla viranomaisten systemaattista painostusta ja häiriköintiä kyettäisiin torjumaan tehokkaammin.

Helsingin poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajalla, ylikomisario Dennis Pastersteinilla on kokemusta poliisin kohdistuvasta maalittamisesta ja perättömien rikosilmoitusten tehtailusta.

Pastersteiniin kohdistuva häirintä ja painostus liittyvät esimerkiksi automaattivalvontaan ja ylinopeussakkoihin. Jotkut kokevat hänen olevan henkilökohtaisesti vastuussa niistä. Esimerkiksi yhdessä STT:n näkemässä päätöksessä rikosilmoituksen tekijä on pyytänyt tutkimaan, onko Pasterstein syyllistynyt rikokseen nopeusvalvonnassa. Asiaa koskevassa valtakunnansyyttäjänviraston päätöksessä kuitenkin todetaan, että selvityksen perusteella Pasterstein ei liity asiaan.

– Hänen osaltaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Pasterstein ei ole sellaisessa asemassa, että hän päättäisi nopeusvalvonta-autojen sijoittamisesta, päätöksessä sanotaan.

Pasterstein kertoo, että häirinnän saattaa käynnistää joko hänen julkisuudessa esittämä kommenttinsa tai esimerkiksi hänestä täysin riippumaton liikennevalvontaan liittyvä päätös tai uutinen.

Rikosilmoitukset ja kantelut tulevat yleensä aaltoina, ja niiden yhteydessä tulevissa esimiehille ja esimerkiksi ministereille osoitetuissa sähköposteissa haukutaan ja vaaditaan hänen erottamistaan, Pasterstein sanoo. Hän sanoo olevansa tietoinen ainakin osasta sähköposteista, koska myös hänet on laitettu niiden vastaanottajaksi.

Pasterstein sanoo, ettei painostaminen ja häiriköiminen ole vaikuttanut hänen työhönsä, koska hän on tottunut olemaan julkisuudessa ja voimakkaan kritiikin kohteena.

– En siitä niin säikähdä, mutta on täysin eri asia, jos se kohdistuu yksittäiseen virkamieheen, joka ei ole ollut julkisuudessa. Silloin ikävä kirjoittaminen voi vaikuttaa voimakkaammin ja jopa niin, että ahdistuu, sairastuu ja menettää toimintakykynsä siitä.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi