Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Eläköityminen lisää naisilla alkoholin käyttökertoja, miehillä annosten määrää

Punaviinivalikoimaa Arkadian Alkossa Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Alkoholin käyttö näyttää tutkimuksen mukaan lisääntyvän eläköityvillä suomalaisnaisilla ja -miehillä hieman toisistaan poikkeavalla tavalla.

Naiset lisäsivät eläkkeelle siirryttyään juomiskertojen määrää, miehet taas nautittujen alkoholiannosten määrää, käy ilmi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvisi myös, että vaikka vanhuuseläkkeelle siirtyminen lisää sekä miesten että naisten alkoholinkäyttöä, käyttö tasaantuu, kun eläkkeellä oloaika pitenee.

– Eläkkeelle siirtymiseen liittyvät elämänmuutokset saattavat olla kausittaisia. Esimerkiksi liikunnan määrä voi lisääntyä aluksi, mutta pidemmän päälle palataan entiseen. Alkoholin käyttö saattaa muuttua samalla tavalla, sanoo tutkija Ansku Holstila Helsingin yliopistosta.

"Ei vaikuta holtittomalta"

Tutkimuksessa analysoitiin reilun 2 800:n Helsingin kaupungin työntekijän kyselyvastauksia alkoholinkäyttötavoista. Vastaajista 80 prosenttia on naisia, mikä vastaa naisten osuutta sekä koko Helsingin kaupungin henkilöstöstä että yleisesti Suomen kuntatyöntekijöistä.

– Tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä koko väestöön. Tutkimuksen vahvuus on kuitenkin se, että Helsingin kaupungin työntekijät edustavat laajasti eri ammattiryhmiä, Holstila sanoo.

Tarkastelussa oli kaksi eri aikaan eläkkeelle jääneiden ryhmää, joista ensimmäinen eläköityi vuosina 2000–2007 ja toinen syksyn 2007 ja vuoden 2012 välillä. Lisäksi mukana oli työssä jatkaneiden ryhmä.

Ensin eläköityneiden ryhmän naiset lisäsivät alkoholinkäyttökertojaan vuoteen 2007 mennessä enemmän kuin työssä jatkaneet. Miehillä vastaavana aikana kasvoi juotujen annosten määrä. Lisäys oli kuitenkin hetkellistä, sillä alkoholinkäyttö väheni sekä miehillä että naisilla vuoden 2007 jälkeen.

Holstilan mukaan ainakaan tämän tutkimuksen perusteella ei ole suurta huolta siitä, että kulutus muuttuu holtittomaksi eläkkeellä.

– Oma pohdinnan aiheensa on toki se, minkälaisia vaikutuksia lyhytaikaisella alkoholinkäytön kasvulla on ihmisen toimintakykyyn.

Vaikuttivatko hinnanmuutokset?

Vuosina 2007–2012 eläkkeelle jääneillä työntekijöillä alkoholin kulutus ei kasvanut samalla tavalla kuin heitä aiemmin eläköityneellä ryhmällä. Tutkijat pohtivat, että asialla saattaa olla yhteys alkoholin hinnanmuutoksiin. Ensin eläköitynyt ryhmä poistui työelämästä aikana, jolloin alkoholin hinta oli laskenut veromuutosten seurauksena ja alkoholin kulutus lisääntyi väestötasolla.

Vastaavasti myöhemmin eläköityneet jättivät työelämän tilanteessa, jossa alkoholin hinta oli jälleen noussut ja kokonaiskulutus vähentynyt.

Tutkija Holstilan mukaan tämän tutkimuksen perusteella ei pysty sanomaan, näkyykö nelosoluiden ja vahvojen lonkeroiden tulo ruokakauppoihin samanlaisena eläkeläisten juomatapojen muutoksena kuin 2000-luvun alkuvuosina nähtiin. Sen selvittämiseen tarvittaisiin lisää tutkimusta.

Tutkija huomauttaa, että kahden eri aikaan eläkkeelle jääneen ryhmän välillä voi olla myös sukupolviero. Myöhemmin eläköitynyt ryhmä on saattanut kasvaa erilaiseen alkoholin käyttökulttuuriin kuin aiemmin työelämän jättäneet.

– Vallalla oleva ilmapiiri vaikuttaa. Esimerkiksi nuorten keskuudessa on nykyään paljon hyväksyttävämpää olla käyttämättä päihteitä kuin aiemmin.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi