Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tutulle ammattialalle on helpointa hakeutua - "Valintoja aikaistetaan, jolloin oma ala täytyy valita yhä nuorempana"

Koulutus­poliittiset linjaukset lisäävät mies- ja naisvaltaisten alojen eriytymistä, arvostelevat asiantuntijat.

Lähihoitajan ammatti näyttäytyisi pojille selvästi houkuttelevampana, jos palkkatasoa nostettaisiin vaikkapa tuhat euroa kuussa, arvelivat tutkija Jenni Lahtinen ja tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. Kuva: Marko Puumalainen

Työmarkkinat jakautuvat Suomessa poikkeuksellisen vahvasti naisten ja miesten töihin.

– Suomi on Euroopassa nais- ja miesvaltaisten alojen eriytymisessä kakkosena. Ainoastaan Viro on edellä, vahvistaa yliopistonlehtori Anne-Mari Souto.

Toisin kuin voisi kuvitella, vastakkainasettelu ei edes ole lievenemään päin. Päinvastoin yhä harvempi suomalainen työskentelee niin sanotussa tasa-ammatissa, jossa naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon.

Lisäksi Suomen koulutuspolitiikka ruokkii edelleen mies- ja naisvaltaisten alojen eriytymistä.

– Tiedetään, että kun ihminen on epävarma, hän hakee tuttuutta. Silti valintoja aikaistetaan, jolloin oma ala täytyy valita yhä nuorempana, Souto arvostelee.

Tulevaisuudestaan epävarma nuori valitsee todennäköisemmin tutuksi ja turvalliseksi koetun vaihtoehdon, jolloin valinta osuu tytöillä yhä useammin naisvaltaisiin ja pojilla miesvaltaisiin aloihin.

Koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolista eriytymistä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston järjestämässä Segregaatio stop -seminaarissa tällä viikolla.

Koulutuspoliittisen puheen irrallisuutta nuorten arjesta kritisoi myös yliopistonlehtori Päivi Armila, joka on tutkinut syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutusvalintoja.

– Asuinpaikka rajoittaa, eriarvoistaa ja sukupuolittaa, Armila tiivistää.

Koulutusvalinta nähdään usein vain omien unelmien seuraamisena. Harvaan asutuilla alueilla opiskelupaikan valintaan voi kuitenkin vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi välimatka, julkisen liikenteen yhteydet tai perheen taloudellinen tilanne, joka ratkaisee, onko nuoren mahdollista muuttaa asumaan toiselle paikkakunnalle.

Sukupuoli ja asuinpaikka puolestaan liittyvät toisiinsa siten, että syrjäseutujen sukupuolimaisema on vahvasti eriytynyt. Tyypilliset elinkeinot, kuten maatalous-, metsä- ja koneyrittäjyys tai teollisuus, mielletään vahvasti maskuliinisiksi, jolloin tytöt ja naiset joutuvat hakemaan paikkansa muualta.

– Tämä on globaali ilmiö. Reuna-alueet tarjoavat nuorille miehille tekemistä, mutta naiset lähtevät. Kotipaikka työntää ja kaupunki vetää.

Pelkät järkisyyt eivät useinkaan ratkaise nuoren uravalintaa, toteaa myös Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala.

  Keskustelu koulutusvalintojen tehostamisesta perustuu hänen mukaansa usein virheelliseen oletukseen rationaalisuudesta, kun todellisuudessa valintaan vaikuttavat vahvasti esimerkiksi stereotypiat, perhetausta ja kaverisuhteet.

– Varsinkin pojilla sosiaalisen ryhmän ohjaava voima on todella vahva. Lähihoitajakoulutukseen voi hakeutua vasta, kun on päässyt ryhmästä pois.

Valinta on yleensä keskimääräistä tietoisempi ja harkitumpi niillä nuorilla, jotka hakeutuvat sukupuoleensa nähden epätyypillisille aloille. Näin on esimerkiksi monen kuljetusalalle tähtäävän tytön laita.

– Suvussa on saattanut olla rekkakuskeja useammassa sukupolvessa, ja isän kanssa on pienestä pitäen rakennettu autoja ja opeteltu ajamaan. Koneet, moottorit ja autot välittävät yhdessäoloa ja sosiaalista suhdetta, ja se tiivistyy ammatinvalintaan.

Siitä huolimatta opinto-ohjaajat usein kannustavat tyttöjä hakeutumaan keskiarvosta riippuen joko lukioon tai sosiaali- ja terveysalalle, ja poikia vastaavasti teknisille tai luonnontieteellisille aloille. Omaa epätyypillistä valintaa saattaa siis itse joutua tuomaan esiin ja perustelemaan hyvinkin tiukasti.

Anna Dannenberg
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi