Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Useilla alueilla suunnitellaan laajoja sotekuntayhtymiä – "Siellä pohditaan, lähdetäänkö tekemään uutta vai odotetaanko hallitusohjelmaa"

15 prosenttia suomalaisista asuu jo nyt maakunnallisten sotejen alueilla.

Kuntayhtymiä ja osamaakunnallisia ratkaisuja löytyy muun muassa Päijät-Hämeestä, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Kuvituskuva. Kuva: Marko Kauko

Useissa maakunnissa on käynnissä keskustelut uusien maakuntapohjaisten sotealueiden perustamiseksi, vaikka Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntamalli kaatui, eikä ennen eduskuntavaaleja ole tietoa tulevan hallituksen pohjasta ja sen sotelinjauksista.

– Tiedossa on puolen tusinaa, ehkä enemmänkin maakuntia, joissa keskustelut ovat käynnissä. Siellä pohditaan, lähdetäänkö tekemään uutta vai odotetaanko hallitusohjelmaa, sanoo erityisasiantuntija Antti Kuopila sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Keskusteluja käydään muun muassa Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Myös Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla on tunnusteluja käynnissä.

– Satakunnassa on lähdetty virallisesti kysymään kuntien kantaa, Keski-Suomessa Jyväskylä on kutsunut kunnat keskustelemaan tilanteesta, Pohjanmaalla on lähdetty pohdiskelemaan kuntayhtymän perustamisen mahdollisuuksia ja myös Pirkanmaalla kunnat neuvottelevat, mainitsee Kuopila.

Hyvää työtä halutaan jatkaa

Pisimmällä valmistelut ovat Kuntaliiton arvion mukaan Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

– Ne ovat maakuntia, joissa on esitetty vahva tahdonilmaus maakunnallisesta kuntayhtymästä, kertoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Pohjanmaalla suunnitteilla on Vaasan sairaanhoitopiirin alueelle vapaaehtoinen perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymä. Uuden kuntayhtymän on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2021.

Satakunnassa kunnille ja kuntayhtymille lähetetään näinä päivinä kysely, jossa kartoitetaan halukkuutta ja valmiutta soteyhteistyöhön. Myös Pirkanmaalla on tällä viikolla sotepalaveri.

Sen sijaan esimerkiksi Pohjois-Savossa odotellaan tulevan hallituksen sotelinjauksia.

– Työstimme maakuntauudistusta ja sen osana sotepalveluiden järjestämistä, eikä meillä ole mitään plan-B:tä, sanoo Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Pohjois-Savon maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja, apulaisylilääkäri Antti Kivelä (kesk).

Lue myös: Yhtymä julkisti vaikean vuoden tilinpäätöksen – monissa palveluissa hoitoon pääsy nopeutui
 

STM:n Kuopilan mukaan vielä on vaikea arvioida, mihin keskustelut maakunnissa johtavat.

– Kaikki kuitenkin tiedostavat, että hyvää työtä, mitä maakunnissa soteuudistuksen eteen on tehty, on pyrittävä ylläpitämään.

Osalla alueista soten jatkotyöstämistä vaikeuttaa se, että väliaikaisten valmistelutoimielinten työ päättyi maaliskuun lopussa. Osassa maakuntia työsuhteet jatkuvat kesäkuun loppuun.

Jonkin verran maakunnissa on myös kaatuneen uudistuksen jäljiltä epäselvyyttä, kuka vetää mahdollista uutta valmistelua.

– Vetääkö keskuskunta, sairaanhoitopiiri vai maakuntaliitto, kuvaa tuntoja maakunnista Kuntaliiton Myllärinen.

Lähes puolet ihmisistä kuntien yksin järjestämässä sotessa

Tällä hetkellä Suomessa toimii seitsemän maakunnallista tai osamaakunnallista vapaaehtoista kuntayhtymää, joissa julkinen perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito on integroitu samalle järjestäjälle.

Kuntayhtymistä Eksote Etelä-Karjalassa, tämän vuoden alussa aloittanut Kymsote Kymenlaaksossa, Siun sote Pohjois-Karjalassa ja Soite Keski-Pohjanmaalla vastaavat maakuntaa tai hieman isompaa aluetta. Kainuun sotesta puuttuu yksi maakuntaan kuuluva kunta.

Osamaakunnallisia ovat Essote Etelä-Savossa sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä.

Lisäksi Keski-Uudellamaalla aloitti vuoden alussa kuuden kunnan Keusote, joka on asukasmäärältään Päijät-Hämeen jälkeen suurin kuntayhtymistä.

Sopimuspohjaisesti maakunnallistuva sote ei kuitenkaan kata läheskään koko Suomea, ja niilläkin on ongelmia rahoituspohjassa, joka tulee kunnilta.

Maakunnallisten tai pienempien sotekuntayhtymien alueilla asuu kolmannes väestöstä. Viidennes asuu Paras-hankkeen vastuukuntamallilla toimivilla alueilla. Enin osa eli lähes puolet asuu kunnissa, jotka vastaavat yksin sotestaan.

23 kuntaa tehnyt kokonaisulkoistuksen

Yksin sotepalvelunsa järjestävistä kunnista kolmannes eli 23 kuntaa on Kuntaliiton mukaan tehnyt kokonaisulkoistuksen eli ulkoistanut palvelunsa yksityisille palvelutuottajille tai on mukana yhteisyrityksessä. Valtaosa ulkoistussopimuksista jatkuu 2020-luvun puoliväliin tai yli.

Pihlajalinnalle palvelunsa ovat ulkoistaneet Parkano, Kihniö, Jämsä, Soini ja Hattula sekä Mänttä-Vilppula yhdessä Juupajoen kanssa ja Alavus yhdessä Kuortaneen ja Ähtärin kanssa.

Lähdetäänkö tekemään uutta vai odotetaanko hallitusohjelmaa? STM:n erityisasiantuntija Antti Kuopila

Terveystalo vastaa palveluista Puolangalla tämän vuoden loppuun sekä Kärsämäellä, Sysmässä ja Sulkavalla. Rääkkylä ja Tohmajärvi ovat siirtyneet Siun soten kuntayhtymään ja sopimukset ovat siirtyneet kuntayhtymälle. Pyhtää liittyi Kymenlaakson sotekuntayhtymään, ja vuoden 2024 loppuun saakka voimassa oleva sopimus siirtyi kuntayhtymälle.

Aiemmin palveluista vastasi Attendo, mutta viime vuonna yritys myi Terveystalolle terveydenhuoltoon liittyvät liiketoimintansa, joten näistä kokonaisulkoistuksissa vastaa nyt Terveystalo. Attendo keskittyy hoivapalveluihin, joiden asiakkaina ovat ikäihmiset, vammaiset ja vammautuneet, mielenterveyskuntoutujat ja lastensuojelun asiakkaat. Joissain tapauksissa Attendo toimii hoivapalveluiden alihankkijana Terveystalolle.

Terveystalolle sotepalvelunsa ovat ulkoistaneet Rantasalmi, Kinnula ja Lumijoki. Tervola on ulkoistanut enintään 30 prosenttia palveluista.

Coronaria vastaa Posion ja Mehiläinen Siikalatvan sotepalveluista. Mehiläinen vastaa myös Meri-Lapin neljän kunnan perusterveydenhuollosta ja on mukana kuntien kanssa Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista vastaavassa yhtiössä. Ulkoistamissopimus on poikkeuksellisen pitkä, vuoteen 2033 saakka.

Lisäksi Rantasalmen, Enonkosken, Sulkavan ja Savonlinnan muodostama Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto päätti hallituksen soten kaatumisen aattona, 7. maaliskuuta, erikoissairaanhoidon ulkoistuksen käynnistämisestä.

Kuntaliiton Myllärinen ei kuitenkaan usko, että soten kaaduttua kunnat ryntäävät ulkoistamaan sotepalveluitaan. Sitä estää rajoituslaki, jonka mukaan kunta voi ulkoistaa enintään 30 prosenttia sotepalveluistaan.

– Lisäksi kunnat hyvin tarkkaan harkitsevat nyt ulkoistuksia, tietää Myllärinen.

Lääkäriliitto tarjoaa ratkaisuksi viittä vastuualuetta

Soten uudistamisessa perustavoite on ollut, että jokainen pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin eivätkä kustannukset karkaa käsistä.

Lääkäriliiton mukaan paras tapa järjestää sote-palvelut on antaa järjestämisvastuu olemassa olevia viittä erityisvastuualuetta vastaaville alueellisille järjestäjille. Nyt näillä alueilla tuotetaan kaikki erityistason palvelut valtakunnallisesti keskitettäviä palveluita lukuun ottamatta.

– Alueellisilla järjestäjillä olisi rahat ja ne vastaisivat, että alueella on tarvittavat palvelut tarvittavissa paikoissa. Palvelujen tuottajina voisivat jatkaa nykyiset tuottajat. Jos alueellinen järjestäjä katsoo, että esimerkiksi Savonlinnassa tarvitaan oma sairaala, sitten siellä on oma sairaala, havainnollistaa politiikkatoimialasta vastaava johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

Pärnäsen mukaan kukin alueellinen järjestäjä tarvitsisi suorilla vaaleilla valittavan päättävän elimen.

Vapaaehtoisesti syntyvät tuottajakuntayhtymät ovat Pärnäsen mukaan kannatettava etenemisen tapa. Ne eivät kuitenkaan ratkaise koko maan sotea, sillä kaikkialle niitä ei vapaaehtoisesti synny.

Juttua korjattu 4.4. klo 18.25: Korjattu kolmannen väliotsikon jälkeistä kappaletta.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi