Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Prisman ja Lidlin hintakisa jatkuu, Kesko keskittyy laatuun – lähivuodet tuovat lisää palveluita ruokaostoksille

Tuoreen ennusteen mukaan ruuan hinta nousee tulevina vuosina, mutta nousu pysyy maltillisena kovan kilpailun vuoksi. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Ruokaostokset nopeasti mukaan, verkko-ostokset samalla automaatista ja vähän lämmintä välipalaa heti haukattavaksi. Tällaista palvelua lähitulevaisuuden ruokakaupat pyrkivät tarjoamaan suomalaisille, kertovat Suomen johtavien päivittäistavaraketjujen johtajat STT:lle.

– Asiointimukavuus ja nopeus ovat selvästi iso trendi, sanoo Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen.

– Tulevaisuudessa ravintoloiden ja ruokakauppojen välinen raja madaltuu, sanoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

– Kun ennen kaupasta ostettiin kokonainen lohi, nyt se ostetaan yhä useammin sushina.

Prisman ja Lidlin kisa halvimmasta korista jatkuu

Tällä viikolla julkaistun Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan ruuan hinta nousee tulevina vuosina, mutta nousu pysyy maltillisena kovan kilpailun vuoksi.

Ostoskorien hintavertailuissa tiukkaa kisaa ykköspaikasta ovat käyneet Lidl ja S-ryhmän Prisma. Lidl on ollut viimeisimmissä vertailuissa ykkösenä.

– Erot ovat kuitenkin olleet vain senttejä. Kyse on tuurista, kumpi vertailuissa on sattunut olemaan halvempi, sanoo S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

Kumpikaan kärkikaksikosta ei ole luovuttamassa, vaan kisa jatkuu.

– Lupauksemme on, että tarjoamme ympäri vuoden halvimman ostoskorin, Lidlin Sipponen sanoo.

S-ryhmä aikoo jatkaa omia halpuutus-nimellä kulkevia alennuskampanjoitaan, Lidl puolestaan seuraa tarkasti, mitä kilpailijat tekevät.

Ruokakaupassa S-ryhmän osuus potista oli viime vuonna 46,4 prosenttia ja Lidlin 9,6 prosenttia. Niiden välissä on K-ryhmä 36,1 prosentin osuudella.

K-kaupat eivät ole Keskon Ari Akselin mukaan lähdössä haastamaan Lidliä ja Prismaa ostoskorivertailussa.

– Hintakilpailukykyä pitää olla, mutta haluamme keskittyä laatuun ja asiakkaisiin. Emme halua olla halvin suppeassa ostoskorivertailussa, Akseli sanoo.

Hypermarketteja vai lähikauppoja?

Ruokakaupoista parhaiten menestyvät nyt supermarketit. Tähän ryhmään kuuluvat S-marketit, K-supermarketit ja Lidlit.

Ketjujohtajat uskovat, että juuri tämän koon marketit muuttuvat entistä merkittävämmäksi myös jatkossa: Toisin kuin paljon tilaa vaativat hypermarketit, suuri supermarket mahtuu melko tiiviiseenkin kaupunkiympäristöön. Valikoima voi silti olla laaja.

Yhdistelmä vetoaa ruokakauppajohtajien mukaan nykykuluttajaan. Valinnanvara on runsas, mutta kauppamatka ei veny pitkäksi samaan tapaan kuin automarketteihin liikenneruuhkassa jonottaessa.

Lidlin Sipponen kertoo ketjun pyrkivän nyt perustamaan uusia supermarkettejaan etenkin pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. K-ryhmänkin uudet kaupat ovat pääasiassa laajan valikoiman supermarketteja.

Autolla asioitavien suurten hypermarkettien aika ei kuitenkaan ole ohi. Etenkin S-ryhmän Alarotu uskoo, että tyypillinen lapsiperhe hoitaa jatkossakin ostoksensa kerran viikossa automarketissa.

– Prisma-perheitä on paljon. Sieltä ostetaan isot ostokset, ja viikolla täydennetään pienemmistä kaupoista.

Isojen kauppojen vapaammat aukiolot veivät viime vuonna pienten kauppojen kilpailuetua. Aukiolojen vapauttamisesta hyötyivät erityisesti supermarketit.

Pienillä lähikaupoilla on silti sijansa, ketjujohtajat uskovat.

– Väestö ikääntyy, ja lähipalveluiden merkitys kasvaa, sanoo K-ryhmän Akseli.

Ruuan verkkokauppa on yhä pientä, mutta kasvu kiihtyy

Ruuan verkkokaupan tuloa on odoteltu pitkään, mutta se on yhä vain prosentin murto-osa koko ruokakaupasta Suomessa. Suomalaiset ostivat viime vuonna päivittäistavaroita 18 miljardilla eurolla, mutta siitä vain 60 miljoonaa euroa käytettiin verkossa.

Ari Akseli kuitenkin kertoo, että K-ryhmän ruokakauppa verkossa on kasvanut viime kuukausina kiihtyvään tahtiin.

– Kasvuluvut ovat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja tämän vuoden alussa olleet yli sataa prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Akselin mukaan verkosta tehdään kerralla viisi kertaa niin suuret ruokaostokset kuin kivijalkakaupasta. Hän sanoo, että muuten niiden sisältö ei juuri poikkea tavallisesta ostoskorista – verkko-ostoksiin valitaan siis myös tuoretuotteita, vihanneksia ja palvelutiskin valmisruokia.

S-ryhmä on jo vuosia tarjonnut ruuan verkkokauppaa, mutta sen laskelmien mukaan ruuan kotiinkuljetusta on Suomessa vaikea saada kannattavaksi.

Kotiinkuljetuksen ongelma on ollut myös se, että ruokatoimituksen vuoksi asiakkaan on päivystettävä kotona, jotta lähetyksen voi ottaa vastaan. S-ryhmä onkin lisännyt Prisman noutopisteitä, joista voi käydä hakemassa verkon kautta tilatut ostokset.

– Tällöin aikataulunsa voi sovittaa itse, mutta säästää silti aikaa, sanoo S-ryhmän Alarotu.

Noutopalvelu on kaupalle huomattavasti kotiinkuljetusta halvempi.

Lidl ei ole tuomassa Suomessa ruokaa verkkokauppaan lähitulevaisuudessa.

– Meillä ei ole aikataulutettua suunnitelmaa ruuan verkkokaupan perustamiseksi, sanoo Lidlin Sipponen.

Lidl testaa kuitenkin verkkokauppaa Suomessa myymällä kotiinkuljetuksella urheiluravinteita ja käyttötavaroita.

Supermarketista kyläkeskuksiksi?

Mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan? Kaataako ruuan verkkokaupan kasvu kivijalkaliikkeet?

Päinvastoin, ketjujohtajat sanovat.

– Kansainväliset verkkokauppajätitkin ovat huomanneet, että ruuan verkkokauppa ei onnistu ilman kivijalkakauppaa, K-ryhmän Akseli sanoo. Tätä vaatii jo logistiikka.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi