Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kahdella hallituskaudella koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa, ja nyt kaikki oppilaat eivät opi lukemaan ja laskemaan

Kahdeksan vuoden aikana tehdyistä koulutusleikkauksista ovat saaneet osansa niin perusopetus, toinen aste kuin korkeakoulutkin.

Hallitus lupasi vuosi sitten eriarvoistumisen torjumiseen useita pieniä täsmätoimia. Arkistokuva. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomalaisten yleinen koulutustaso laskee ja eriarvoisuus lisääntyy koulutusleikkausten takia, arvioivat Uutissuomalaisen haastattelemat asiantuntijat. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n tuoreimpien laskelmien mukaan koulutuksesta on leikattu yli kaksi miljardia euroa kahdeksan viime vuoden aikana.

– Näin suuret leikkaukset eivät voi jäädä ilman vaikutuksia, arvioi koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Heljä Misukka Opettajien ammattijärjestö OAJ:stä.

– Eniten kärsivät ne oppilaat, jotka eivät saa tukea kotoa ja joilla on vaara pudota. Hyvät pystyvät aina skarppaamaan, mutta erityistä tukea kaipaavien osuus on suuri. Aiemmin koulu on pystynyt tasoittamaan kotitaustaeroja, mutta enää niin ei ole, Misukka sanoo.

Kahden viime vaalikauden aikana syntynyttä rahoitusvajetta ei paikata hetkessä. OAJ julkaisi vaalien alla omat ehdotuksensa siitä, miten koulutuksen rahoitusta pitäisi kehittää.

– Tulevalla hallituskaudella se tarkoittaisi miljardin euron lisäpanostusta.

Lue myös: Vaalikoneet: Jopa hallituspuolueiden ehdokkaista valtaosa peruisi koulutusleikkaukset – vain yhdeksän on täysin eri mieltä
 

Vuodesta 2011 jatkuneet koulutusleikkaukset ovat johtaneet opetustuntien vähentymiseen ja opetuksen laadun heikkenemiseen kaikilla asteilla.

Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksen leikkaustoimet kohdistuivat eniten ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Juha Sipilän (kesk.) kaudella kulukuuri ulottui etenkin yliopistoihin ja ammattikouluihin.

Leikkauksia on kuitenkin tehty kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta alkaen.

– Varhaiskasvatuksessa on rajattu päivähoito-oikeutta ja ryhmäkoot ovat kasvaneet. Peruskoulussa yhä useampi kunta on vähentänyt opetusta lain määräämälle minimitasolle, Misukka sanoo.

Heikoimmassa asemassa erityistä tukea tarvitsevat

Heikennykset peruskoulussa kohdistuvat Heljä Misukan mukaan niihin, jotka tarvitsisivat erityistä tukea. Joissakin kunnissa erityisopetuksen piirissä on pari prosenttia oppilasta, toisissa yli kymmenen prosenttia.

Opinnoista putoaa, jos perustaitoja ei ole. Johtaja Heljä Misukka, OAJ

– Lapset tuskin ovat niin erilaisia eri puolilla maata, vaan oppilas siirretään yleisopetukseen siitäkin huolimatta, että pienryhmästä olisi hänelle eniten apua. Lakia tulkitaan siis väärin. Erityisopetusta karsitaan ja tästä tulee myös entien palautetta kentältä opettajilta, jotka uupuvat tilanteeseen, Misukka sanoo.

Alkupään säästöillä on vaikutuksia tulevaisuuteen, sillä peruskoulu eriarvoistaa jo nyt voimakkaasti. Peruskoulun päästötodistuksen saaneista 10–15 prosenttia ei osaa lukea, laskea ja kirjoittaa riittävän hyvin.

– Ammatilliseen koulutukseen tulee yhä enemmän nuoria, joilla ei ole riittäviä taitoja selvitä opinnoista. Joka viides nuori tarvitsee erityistukea, toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amkesta sanoo.

Koulutusta on myös jouduttu uudistamaan ja kehittämään ilman siihen suunnattua rahoitusta.

Opetuksessa jää jälkeen, eikä pärjää töissä

Koulutustakuu mahdollistaa kaikille opintopaikan peruskoulun jälkeen, mutta opinnoista putoaa, jos perustaitoja ei ole. Ammattikoulutukseen hakeutuvat useimmiten ne nuoret, joilla on vaikeuksia jo peruskoulussa, Misukka muistuttaa.

– Ammatillisella koulutuksella ei ole mahdollista resurssoida riittävästi perustaitojen opiskeluun, joten tämä tulisi pystyä hoitamaan paremmin peruskoulussa. Jos ei ole esimerkiksi riittävää laskutaitoa, jää opetuksessa jälkeen eikä pärjää myöskään työpaikalla, Lamppu sanoo.

Joka viides nuori tarvitsee erityistukea. Toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu, Amke

Ammattikouluissa on irtisanottu leikkausten vuoksi 1 600 opettajaa vuoden 2013 jälkeen. Opetusta on keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin aiemmin.

– Siitä huolimatta, että rahoitusta on leikattu, opiskelijamääriä on lisätty yhteensä jopa 25 000 opiskelijan vuositasolla. Tutkintojakin suoritetaan lähes 10 000 enemmän kuin aiemmin.

Rahoituksen vähentäminen ja nopeat muutokset näkyvät Lampun mukaan koulutuksen tason vaihteluina. Lähiopetusta on jouduttu vähentämään.

– Lähiopetusta ammatillisessa peruskoulutuksessa on noin 27 tuntia viikossa ja muuta työskentelyä noin kuusi tuntia viikossa.

Ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa on opiskelijoita noin 320 000. Heitä on yli kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi lukiolaisia. Mutta ei lukioissakaan ilman säästöjä ole päästy: ryhmäkoot kasvavat ja itseoppimista on lisätty. Lukioiden määrä on pudonnut, kun oppilaitoksia on yhdistetty ja joissakin kunnissa lopetettu kokonaan.

Sopeuttamistoimia ilman leikkauksiakin

Ammattikorkeakoulujen suurin kurimus ajoittui Kataisen hallituskaudelle, mutta Sipilänkin kaudella rahoitusasema heikentyi indeksikorotusten jäädytysten vuoksi. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna on vähentynyt 18 prosenttia vuoden 2011 jälkeen.

– Rahoituksen reaaliarvo on noin 22 prosenttia heikompi kuin vuonna 2012. Resurssit on vedetty tiukalle, eikä taloudellisia puskureita ole, toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta sanoo.

Lisärahoitusta tutkimustoimintaan on ollut lähinnä symbolista. Toiminnanjohtaja Petri Lempinen, Arene

Ammattikorkeakouluissa irtisanottua henkilöstöä on opetuksesta ainakin 1 600 henkilötyövuoden verran. Lähiopetusta on korvattu virtuaaliopetuksella. 57 prosenttia ammattikorkeakoulujen opiskelijoista arvioi lähiopetuksen määrän vähentyneen sinä aikana, kun opiskelija on opiskellut ammattikorkeakoulussa.

– Pedagogiikkaan ja ohjaukseen on kiinnitetty huomiota, mutta vähentyneet resurssit ovat lisänneet myös opiskelijoiden omaa vastuuta opinnoistaan.

Rahoitusmalli jakaa rahat kaikkien 23 ammattikorkeakoulun kesken, joten oman suoriutumisen lisäksi rahoitukseen vaikuttaa myös muiden suoriutuminen, Lempinen muistuttaa.

– Vuotuinen vaihtelu heiluttaa taloutta, mikä on johtanut vuoden sisällä sopeuttamistoimiin Metropoliassa, Kareliassa, Kajaanissa ja Vaasassa ilman erityisiä leikkauksiakin.

Vuosille 2018 ja 2019 osoitettu viiden miljoonan rahoitus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on Lempisen mielestä symbolista.

– Ensimmäinen jaettiin seitsemälle ja toinen kuudelle ammattikorkeakoululle.

Säästökohteena vain tilat ja henkilöstö

Yliopistoista on lopetettu tuhansia työsuhteita koulutusleikkausten jälkeen. Myös yliopistoissa koulutustarjontaa on vähennetty ja korvattu entistä enemmän itsenäisellä opiskelulla.

Kaikkiaan yliopistoiltakin on kahdeksan viime vuoden aikana leikattu yli 300 miljoonaa ja noin 300 miljoonaa myös tutkimusrahoituksesta.

– Yliopistoilla on kaksi asiaa, joista ne voivat oikeasti säästää ja joihin leikkaukset tosiasiallisesti kohdentuvat: tilat ja henkilöstö. Yliopistoissa onkin tiivistetty tiloja ja osassa myös vähennetty henkilöstöä, puheenjohtaja Sanni Lehtinen Suomen ylioppilaskuntien liitosta sanoo.

Opiskelun ja opetuksen arjessa näkyy Lehtisen mukaan myös se, että opintorahasta on leikattu neljännes.

– Opintorahan heikentämisen ja lainaosuuden noston takia opintolainakanta on tuplaantunut viidessä vuodessa ja kasvanut 3,6 miljardiin euroon. Samanaikaisesti opintotuen enimmäisaikaa ja ehtoja on kiristetty.

Korkeakouluvision 2030 tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin ikäluokasta.

– Tavoite on vaikea saavuttaa ilman lisäpanostuksia, Lehtinen sanoo.

Koulutuslupaus

Kampanja

Koulutuslupaus oli sosiaalisen median tunniste, jota käytettiin valtakunnallisessa kampanjassa vuoden 2015 eduskuntavaalien alla.

Lupauksista huolimatta koulutusleikkaukset ja -säästöt jatkuivat.

Suorien leikkausten lisäksi koulutusta on jouduttu viime vuosina uudistamaan ilman riittävää rahoitusta.

Tällä haavaa lähes kaikki eduskuntapuolueet myöntävät lisärahoituksen tarpeen koulutuksen kehittämiseksi.

Tarja Koljonen
tarja.koljonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi