Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Enemmistö ei pidä perustuslakia esteenä – "1960–70-luvuilla vasemmisto piti perustuslakia kaiken edistyksen jarruna"

USU-gallupissa kokoomuksen kannattajissa on eniten niitä, jotka kokevat perustuslain esteeksi uudistuksille.

Suomen laki ei voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Kuva: Jouni Turunen

Perustuslaki ei vaikeuta liikaa lakiuudistusten tekemistä, ajattelee enemmistö suomalaisista. USU-gallupin mukaan 43 prosenttia vastaajista ei näe perustuslakia uudistusten tekemisen esteeksi. Päinvastaista mieltä on kuitenkin reilu neljännes eli 28 prosenttia vastaajista.

Eniten niitä, joiden mielestä perustuslaki on liikaa lakiuudistusten esteenä, on hallituspuolueiden kannattajissa. Kokoomuksen kannattajista 40 prosenttia ja keskustan kannattajista 36 prosenttia pitää perustuslakia uudistusten esteenä.

Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professorin Jukka Kekkosen mukaan kyselyn tulos on odotettu.

60–70-luvuilla vasemmisto piti perustuslakia kaiken edistyksen jarruna. Jukka Kekkonen

– On selvää, että kriittisyys perustuslakia ja perustuslakivaliokuntaa kohtaan menee sen mukaan, millaisia uudistuksia tehdään minkäkin puolueen kannalta, sanoo Kekkonen, joka on myös SDP:n eduskuntavaaliehdokas Helsingin vaalipiirissä. Gallupia hän kommentoi asiantuntijana.

Suhtautuminen perustuslakiin heijastelee ajan henkeä

Oppositiopuolueista perussuomalaisten kannattajissa on eniten niitä (36 prosenttia), jotka pitävät perustuslakia esteenä uudistuksille. Ero muiden oppositiopuolueiden kannattajiin on selkeä, sillä niiden kannattajista enintään neljännes näkee perustuslain lakiuudistusten esteenä.

Jos perustuslaki tuntuu ongelmalliselta, silloin on keskusteltava siitä, pitäisikö perustuslakia muuttaa. Pauli Rautiainen

Historiallisesti perustuslakia ovat kritisoineet niin vasemmisto kuin oikeisto.

– Yhteiskunnallisen radikalismin aikoina 60–70-luvuilla vasemmisto piti perustuslakia kaiken edistyksen jarruna, koska se suojasi voimakkaasti yksityistä omistusoikeutta. Perustuslain uudistaminen haudattiin 70-luvulla Urho Kekkosen manööverinä suureen komiteaan, taustoittaa Kekkonen.

Lopulta 1990-luvulla perustuslaki uudistettiin.

– Nyt asetelmat ovat kääntyneet. Ne, jotka ennen pitivät perustuslakia erityisen pyhänä ja vaativat sen tiukkaa tulkintaa, ovat kriittisiä, koska siitä on tullut vasemmistolle ja vihreille ihmisoikeusajattelun vahvistumisen kautta mahdollisuus vaikuttaa tiettyihin uudistuksiin jarruttavasti, sanoo Kekkonen ja jatkaa:

– Nämä uudistukset ovat säännönmukaisesti olleet kontrollia lisääviä ja siksi usein kansalaisten perusoikeuksia rajoittavia. Samoin yksityistäminen ja muu valtion toimintojen ulkoistaminen on aiheuttanut ongelmallisia tilanteita.

Kekkosen mielestä kenenkään ei kuitenkaan pitäisi politikoida perustuslailla.

– Perustuslailla on erityinen pyhyys ja muuttumattomuus, ja se asettaa ne tavoitteet ja arvot, joita muun lainsäädännön pitää noudattaa. Oikeusvaltion näkökulmasta on erityisen vaarallista, jos perustuslaki ja sen tulkinta asetetaan ylimitoitetun kritiikin kohteeksi, kuten nyt on tapahtunut.

Kuinka moni tuntee perustuslain?

USU-gallupissa kysymys perustuslaista osoittautui monille vaikeaksi, sillä 29 prosenttia ei ottanut kantaa asiaan. Eniten kantaa ottamattomia on nuorimmissa, 18–29-vuotiaissa vastaajissa.

– Kuinka moni tietää, mitä perustuslaki sisältää, kysyy valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Nieminen Helsingin yliopistosta.

Nieminen ehdottaa, että suomalaisiin koteihin jaettaisiin uudistettuna perustuslakia esittelevä kirjanen, jollainen koteihin jaettiin, kun 90-luvulla uusittu perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000.

– Perustuslakia ei ehkä huomata, koska sitä on vaikea muuttaa. Jos muutoksia olisi helppo tehdä, ihmiset huomaisivat sen tärkeyden, sanoo Nieminen.

USU-gallupin haastattelut tehtiin helmikuun loppupuolella, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ja hallituksen ero eivät vielä olleet tiedossa.

Edellisen kerran perustuslain vaikutuksesta lakiuudistuksiin kysyttiin USU-gallupissa puolitoista vuotta sitten eli elokuussa 2017, ja vastaukset ovat linjassa helmikuussa tehdyn kyselyn kanssa. Vuoden 2017 kyselyn alla perustuslakivaliokunta passitti sote-uudistukseen liittyneen valinnanvapausesityksen uuteen valmisteluun perustuslaillisten ongelmien takia.

Perustuslakivaliokunta antoi ennätysmäärän lausuntoja

Vuoden 2018 eli pian päättyvillä valtiopäivillä perustuslakivaliokunta antoi ennätysmäärän lausuntoja, 79 kappaletta. Edellinen ennätys on vuoden 2014 valtiopäiviltä eli edellisen hallituskauden lopulta, 75.

– Yleensäkin asioiden käsittely ruuhkautuu hallituskausien lopulla, ja se näkyy myös perustuslakivaliokunnan lausuntojen määrässä, sanoo valiokuntaneuvos, perustuslakivaliokunnan sihteeri Matti Marttunen.

Julkisoikeuden apulaisprofessori, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta arvioi yhdeksi syyksi ennätykseen myös sitä, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus lähetti runsaasti esityksiä perustuslakivaliokuntaan.

– Sipilän hallitus on lähettänyt enemmän esityksiä perustuslakivaliokuntaan kuin aiemmat hallitukset. Pääsääntöisesti esitykset ovat kuitenkin olleet perustuslain mukaisia.

Hallituksen esitysten kompastuminen perustuslaillisiin ongelmiin ei ole vain Sipilän hallituksen ongelma. Myös edellisellä hallituskaudella juuri sote-esityksessä oli perustuslaillisia ongelmia.

– Vuosien varrella kaikki puolueet ovat olleet tekemässä sotea, mutta kaikki ovat epäonnistuneet tekemään siitä perustuslain mukaisen, Rautiainen muistuttaa.

Sen sijaan puhe siitä, että lait törmäävät perustuslakiin, on lisääntynyt. Rautiainen kummastelee, miksi.

– Oikeusvaltio perustuu siihen, että koko oikeusjärjestelmä on perustuslain mukainen. Jos näin ei ole, kyseessä ei ole oikeusvaltio.

Marttunen huomauttaa, että on edelleen äärimmäisen harvinaista, että jokin hallituksen esitys kaatuisi perustuslakiin.

– Jos esityksessä on perustuslaillisia ongelmia, perustuslakivaliokunta tuo ne lausunnossaan esille ja mietintövaliokunta korjaa esityksen perustuslain mukaiseksi. Joskus vain aika asian käsittelyltä loppuu kesken.

Rautiaisen mukaan demokratiassa kaikista asioista, myös perustuslaista, on keskusteltava.

– Jos perustuslaki tuntuu ongelmalliselta, silloin on keskusteltava siitä, pitäisikö perustuslakia muuttaa.

Perustuslaki

Kaiken lainsäädännön perusta

Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet.

Voimassa oleva Suomen perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sen jälkeen perustuslaissa on vahvistettu mm. parlamentaarisuutta ja kirjattu Suomen EU-jäsenyys perustuslakiin.

Lähde: Oikeusministeriö
Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi