Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lukijalta

Kolumni: Kuntataloudessa alkoi alamäki

Kuntien talous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä. Sekä valtionosuudet että verotulot tippuivat. 196 kuntaa teki negatiivisen tuloksen viime vuonna ja velkaa otettiin lisää miljardi euroa.

Hyvin ei mennyt suurilla kaupungeillakaan. Aivan omassa sarjassaan ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa, jotka tekivät plusmerkkisen tuloksen. Kaikilla muilla kymmenestä suurimmasta kaupungista tulos oli miinusmerkkinen. Vuonna 2017 tulos oli miinusmerkkinen vain Tampereella ja Kouvolassa.

Tampereella alijäämää kertyy lähes 60 miljoonaa euroa. Talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo, että hänen aikanaan ei ole koskaan ollut näin huonoa tulosta. Nollatulos vuonna 2018 olisi vaatinut 1,5 prosenttia korkeampaa veroastetta kuin Tampereen nykyinen 19,75 prosenttia.

Männikön mukaan edessä on joko palvelujen leikkaaminen tai verojen nostaminen. Kumpikin on poliittisesti hyvin vaikeaa. Näin se on muissakin kunnissa.

Vaikka puhutaan kuntatalouden vahvistamisesta ja säästöistä, todellisuus on kuitenkin ollut valtionosuuksien leikkauksia.

Talouden kiristyminen oli nähtävissä jo talousarvioista. Niissä plusmerkkinen tulos oli Helsingillä, Espoolla ja Lahdella. Jyväskylä päätyi talousarviossa nollatulokseen. Lahden laskelmat sekoitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä.

Pääkaupunkiseudun kolmikolla vuosikate kattoi poistot, muilla suurilla kaupungeilla ei. Kouvolan vuosikate painui jopa miinusmerkkiseksi. Kaikkiaan 38 kunnan vuosikate oli miinusmerkkinen.

Pääkaupunginseudun kaupungit ovat kritisoineet voimakkaasti verotulotasausta. Helsinki maksoi vuonna 2018 tasausta 325 miljoonaa euroa. Helsingin verotulotasaus on kasvanut, koska verotulot ovat kasvaneet.

Kaikki on suhteellista. Vuonna 2017 Helsingin tulos oli 482 miljoona euroa. Vuoden 2018 tulos jää hieman pienemmäksi, mutta on edelleen verotulotasausta reilusti suurempi.

Hyviltä eivät näytä Päijät-Hämeenkään kuntien ennakkotiedot. Ainoastaan Asikkalan ja Heinolan tulos on plussalla. Näissä vuosikate kattaa myös poistot. Talouden muutosta kuvaa se, että edellisvuonna vuosikate oli poistoja suurempi kaikissa maakunnan kunnissa.

Kärkölän vuosikate on miinusmerkkinen. Ennen sanottiin tällaisessa tapauksessa, että kunta joutuu ottamaan syömävelkaa.

Kuntatalous elää valtion päätösten varassa. Vaikka puhutaan kuntatalouden vahvistamisesta ja säästöistä, todellisuus on kuitenkin ollut valtionosuuksien leikkauksia. Ratkaisevaa maakunnan reuna-alueen kuntien tulevaisuudelle on se, miten maakunta- ja sote-uudistus etenevät.

Toteutuessaan se toisi leveämmät hartiat sote-palvelujen järjestämiseen. Ilman sitä ovat pienten kuntien talousluvut muutamassa vuodessa sellaisia, että taas keskustellaan kriisikunnista ja kuntaliitoksista.

Edessä voi olla luopuminen vauhdikkaista elinvoimapuheista ja Jari Sarasvuon aikoinaan lanseeraaman ja Heinolan kaupunginjohtajan Jari Parkkosen esiintuoman ruutana-strategian ottaminen käyttöön (ESS 27.2).

Esitin tammikuun Vierailija-kolumnissa (ESS 12.1.), että Lahden tilinpäätöksessä esitettäisiin reilusti pitkä sarja kaikista kertaluonteisista eristä, jotka vaikuttavat tilinpäätösten lukuihin. Tällaisia eriä ovat erilaiset konsernin sisäiset järjestelyt, kaupat ja kahden suurimman yhtiön osingot. Tämä helpottaisi tilinpäätöksen tulkintaa.

Heikki Helin
Kirjoittaja on lahtelainen dosentti.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi