Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uniapnea kiusaa satojatuhansia suomalaisia, mutta valtaosalla tauti jää hoitamatta – Marja-Leena Kerttula saa apua hengityslaitteesta

Marja-Leena Kerttula on tottunut CPAP-hengityslaitteen käyttäjä. Laite on käytössä aina öisin mutta myös päivätorkkujen aikana. Kuva: Risto Aalto

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Vaikka tauti on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti, se pääsi hiljattain otsikoihin aivan muusta syystä. Helmikuussa äkillisesti menehtynyt Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm oli kertonut sairastavansa uniapneaa ja kieltäytyneensä taudin hoitoon tarkoitetun CPAP-hengityslaitteen käytöstä.

Moni tulkitsi Lindholmin kuolleen juuri uniapneaan.

– Julkisuudessa on esiintynyt ehkä liiankin suurta huolta. Sinänsä uniapneaan ei kuole. Luonto on järjestänyt niin, että heräämme hengittämään, sanoo Turun yliopiston professori ja Turun yliopistollisen keskussairaalan vs. osastonylilääkäri Tarja Saaresranta. Hän toimii myös TYKSin valtakunnallisen uni- ja hengityskeskuksen koordinoivana johtajana. Keskus edistää uniapnean hoidon saatavuutta koko maassa.

Saaresranta muistuttaa kuitenkin, että uniapneaan liittyy usein muita kansantauteja, jotka voivat lisätä esimerkiksi rytmihäiriöalttiutta. Hoitamaton, vaikea uniapnea suurentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä jopa kuusinkertaiseksi ja voi aiheuttaa sydänkohtauksen.

– Hoitamaton uniapnea lisää merkittävästi myös liikenneonnettomuuden riskiä, Saaresranta muistuttaa.

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta.

Hengityskatkos voi kestää sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein nukkujan havahtumiseen, jota hän ei välttämättä huomaa itse. Katkosten vuoksi uni on kuitenkin katkonaista, ja nukkuja on aamulla väsynyt. Väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun.

Tauti voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea.

Uniapneaa sairastaa arviolta 300 000–400 000 suomalaista. Heistä valtaosa kärsii taudista tietämättään.

– Suurimmalla osalla uniapneasta kärsivistä ei ole diagnoosia, mutta tarkkoja lukumääriä ei ole, Saaresranta toteaa.

Syynä on se, että uniapnean oireet, kuten väsymys ja unettomuus, ovat liitettävissä moneen muuhunkin tautiin tai vaivaan.

– Väsymyksen yleisin syy ei ole uniapnea. Monet ihmiset nukkuvat yksinkertaisesti liian vähän.

Muita uniapnean oireita ovat esimerkiksi voimakas kuorsaus, toistuvat wc-käynnit öisin, yöhikoilu, nukahtamisvaikeudet, muistiongelmat sekä aamupäänsärky.

Uniapnea yleistyy keski-iässä. Tärkein riskitekijä on ylipaino.

– Nuorten ylipainon lisääntyessä tautiin sairastuu yhä enemmän alle kolmekymppisiä sekä lapsia, joilla on lihavuuteen liittyvä uniapnea. Se on seurauksiltaan huomattavasti vakavampi kuin perinteinen, kitarisoista johtuva uniapnea, Saaresranta toteaa.

– Naiset ovat suojattuja vaihdevuosiin asti. Sen jälkeen sukupuolten välillä ei sairastuvuudessa ole suurtakaan eroa.

Alttius uniapneaan voi myös periytyä. Ylipainon ohella alkoholi ja tupakointi pahentavat oireita.

Uniapean hoito on yksilöllistä. Saaresrannan mukaan tärkeää on huolehtia terveellisistä elämäntavoista eli painonhallinnasta ja liikunnasta.

– Liikunta vähentää hengityskatkoksia, vaikka paino ei putoaisikaan.

Tupakointi kannattaa lopettaa ja alkoholin käyttöä välttää.

– Sitten vielä yksi konsti: päivisin tukisukat jalkaan. Se estää nesteen kerääntymistä alaraajoihin. Jos nestettä kerääntyy, se valuu makuuasennossa kaulalle ja ahtauttaa ylähengitysteitä, Saaresranta vinkkaa.

Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa ensisijainen hoitomuoto on unen aikana käytettävä ylipainehengityshoito eli CPAP. Se tarkoittaa, että potilas käyttää nukkuessaan maskia, johon ohjataan letkun ja kompressorin avulla kevyesti paineistettua huoneilmaa. Hoito pitää ylemmät hengitystiet avoimina.

CPAP-laitteen saa maksutta pitkäaikaislainaksi erikoissairaanhoidosta.

Jotkut uniapneaa sairastavat saavat apua uniapneakiskosta tai joissakin tapauksissa leikkaushoidosta.

"Paras kaveri" kulkee reissussa mukana

Moni kokee CPAP-laitteen käytöm hankalaksi, ja siksi laite voi jäädä käyttämättä. Kuva: Risto Aalto

– Tässä on paras kaverini. En lähde ilman sitä kotoa pois yhdeksikään yöksi, jyväskyläläinen Marja-Leena Kerttula kertoo ja taputtaa laukkua, joka on hieman tavallista tietokonelaukkua pulleampi.

"Paras kaveri" sai aikoinaan aikaan sen, että vasta hankittu kesämökki piti sähköistää. Sellaistakin sattui, että ulkomaanreissu piti aloittaa kauppakierroksella jatkojohdon löytämiseksi, kun hotellisängyn vieressä ei ollut pistorasiaa.

Kyse on uniapnean hoidossa käytettävästä CPAP-hengityslaitteesta. Sen avulla Kerttula hengittää tavallista huoneilmaa pienellä ylipaineella, joka estää hänen hengitysteidensä tukkeutumisen unen aikana. Se on hänen sänkykaverinsa niin yöunen kuin päivätorkkujen aikana.

Laite ei poista tautia, mutta se parantaa Kerttulan unen- ja elämänlaatua sekä vähentää uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja.

Kerttulan uniapnea on keskivaikeaa muotoa, ja se diagnosoitiin liki 20 vuotta sitten.

– Olin väsynyt ja aivosumuinen, ja verenpaineeni alkoi olla hälyttävissä lukemissa. Sitten mieheni alkoi ihmetellä yöllisiä hengityskatkoksiani. Juttelin asiasta terveyskeskuslääkärille ja hän lähetti minut lisätutkimuksiin, Kerttula muistelee.

– Nukuin yhden yön maskissa ja piuhoissa Kinkomaan sairaalan uniklinikalla, ja diagnoosi oli sillä selvä.

CPAP-laite lähti heti mukaan, eikä muita hoito-ohjeita annettu. Aluksi vointia seurattiin kontrollikäynneillä.

– Olin normaalipainoinen ja urheilullinen. Muussa tapauksessa elämäntapoihin olisi pitänyt kiinnittää huomiota.

Elämä uuden laitteen kanssa ei ollut aluksi helppoa. Esimerkiksi Kerttulan nenää piti lääkitä, kun sen limakalvot kuivuivat pahasti.

– Meni monta kuukautta, että totuin siihen. Toisaalta tiedän ihmisiä, jotka nukkuvat hyvin heti ensimmäisestä yöstä alkaen.

– Laitteiden kehitys on ollut huimaa. Nykyinen CPAP on kolmas, joka on käytössäni. Se on hiljainen ja näppärä kuljettaa mukana.

Myös Kerttulan aviomies on tottunut laitteen olemassaoloon.

– Hän taitaa nukahtaa parhaiten, kun laite on päällä ja hurisee hiljaa.

Kerttula toimii uniapneaa sairastavien vertaisryhmän ohjaajana. Hän kannustaa uniapneaa epäilevän tai kovasta väsymyksestä kärsivän hakemaan rohkeasti apua.

– Ota hoito-ohjeet vakavasti äläkä anna periksi.

Juttua korjattu 15.3. kello 11.54, poistettu tieto Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista. Kelan järjestämä uniapneaa sairastavien kuntoutus on loppunut jo vuonna 2016.

Hoitolaite

Monet jättävät kaappiin

Keskivaikean ja vaikean uniapnean CPAP-laitehoito on tehokasta. Se parantaa yleensä nopeasti ja tuntuvasti uniapneasta kärsivän unen- ja elämänlaatua.

On kuitenkin suuri joukko potilaita, jotka eivät käytä laitetta lääkärin ohjeista huolimatta.

– Se koetaan hankalaksi. Joskus syynä on, että puoliso ei hyväksy sitä makuuhuoneeseen, professori Tarja Saaresranta kertoo.

Tottuminen laitteeseen on yksilöllistä. Paikallisissa hengitysyhdistyksissä on vertaistukiryhmiä, joissa voi jutella samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa.

Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi