Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kirkon jäsenyys on yhä enemmän valinta, ei itsestäänselvyys – jotkut eroavat ja liittyvät monta kertaa elämänsä aikana

Professorin mukaan helppo eroaminen myös ehkäisee henkistä väkivaltaa. Eronneiden määrä on lähes aina ollut suurempi kuin liittyjien määrä.

Päijät-Hämeen alueen seurakunnissa jäsenmäärä väheni kaikissa yhtä lukuun ottamatta. Kuvassa Ristinkirkko Lahdessa. Kuva: Sami Lettojärvi

Valtaosa evankelisluterilaisen kirkon jäsenistä on ja pysyy, mutta sekä eroaminen että liittyminen ovat kiihtyneet 2000-luvulla.

Turbulenssi tulee jatkumaan, uskoo käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta.

– Kirkon jäsenyyttä ei enää pidetä itsestään selvänä, vaan se on yhä enemmän henkilökohtainen valinta, hän sanoo.

Luterilaiseen kirkkoon kuuluu nyt 69,7 prosenttia suomalaisista. Vielä vuonna 1990 luku oli 88 prosenttia.

Liikkuvin ikäryhmä ovat 20–29-vuotiaat, joita on eniten sekä liittyneissä että eronneissa.

– Aina kun eroaminen on lisääntynyt, on myös liittyneiden määrä kasvanut muutaman vuoden päästä, muuttuvaa uskonnollisuutta tutkinut Tervo-Niemelä sanoo.

Liittyjillä monenlaisia taustoja

Liittyneissä on kirkon jäseniksi palaavia, kirkkokunnan vaihtajia, maahanmuuttajia sekä sellaisia, jotka eivät ole koskaan aiemmin kuuluneet mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.

On tärkeää, ettei kirkko anna eroaville signaalia, että teette väärin kun eroatte, vaan että olette tervetulleita takaisin. Kati Tervo-Niemelä

Taustoista ei ole numeerisia tietoja, mutta kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen arvioi, että eniten lienee ensimmäistä kertaa kirkon jäseneksi liittyviä sekä aiemmin luterilaisen kirkon jäsenyydestä eronneita uudelleenliittyjiä.

– Uskontokunnan vaihtajat ovat todennäköisesti pienin ryhmä. Yleensä kirkosta ja muistakin uskontokunnista eroavat jäävät uskontokuntien ulkopuolelle, mikä näkyy uskontokuntiin kuulumattomien määrän kasvussa vuosittain.

Myös maahanmuuttajien osuus liittyneistä saattaa olla pienempi kuin oletetaan, Salminen arvioi. Kristityistä maahanmuuttajista iso osa on mukana vapaiden suuntien seurakunnissa. Venäläisistä iso osa kuuluu ortodoksiseen kirkkoon.

Kuva: Jani Keronen

"Valitkoon itse aikanaan"

Kastettuja vauvoja ei lasketa liittyneiden määrään vaan heidät tilastoidaan erikseen, samoin kuin luterilaisten seurakuntien välinen muuttoliike.

– Kirkko saa noin 50 000 uutta jäsentä vuosittain. Näistä noin kaksi kolmasosaa on kastettuja lapsia ja yksi kolmasosa muita kirkkoon liittyneitä, Kati Tervo-Niemelä kertoo.

Suomessa on seurakuntia, joissa aikuisena liittyneiden määrä on lähellä kastettujen määrää tai jopa suurempi.

Professori uskoo, että tämä kehitys tulee jatkumaan. Kastettujen määrä vähenee, kun yhä useampi vanhempi ajattelee, että lapsi valitkoon myöhemmin itse, liittyykö kirkkoon.

– Se kasvattaa potentiaalisten liittyjien määrää.

Kummius ja kirkkohäät saavat liittymään

Yleisimmät syyt kirkkoon liittymiseen liittyvät elämänkaaren tapahtumiin, kuten kirkkohäihin, kummiuteen tai oman lapsen syntymään. Henkiset ja hengelliset syyt ovat toiseksi yleisin peruste liittymiselle.

Tämä kävi ilmi Juha Kauppisen runsas kymmenen vuotta sitten tekemästä tutkimuksesta, jossa hän tutki kirkkoon liittymisen syitä Tampereella. Kauppisen tutkimuksen mukaan kirkkoon liittyjät muodostavat tavallista vahvemmin kirkon jäsenyyteen sitoutuneen joukon.

– Kun on kysytty kirkkoon kuulumisen syitä, on keskeiseksi syyksi noussut kirkon tekemä auttamistyö. Se on varmasti yksi syy myös liittymiseen, Veli-Matti Salminen arvelee.

Tämä näkyi myös selvityksessä, jossa kysyttiin Helsingin seurakuntiin vuonna 2014 liittyneiden syitä. Suurimmiksi syiksi nousivat kummius, kirkon tekemä auttamistyö sekä kirkon aiempaa suvaitsevammiksi koetut äänenpainot esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Vastanneista peräti 97 prosenttia oli kuulunut joskus aiemmin luterilaiseen kirkkoon.

Tampereella ja Helsingissä tehtyjen selvitysten lisäksi kirkkoon liittymisen syistä ei juuri ole tutkimustietoa.

1980-luvulla erottiin, kun naispappeja ei sallittu

Jotkut eroavat ja liittyvät kirkkoon useita kertoja elämänsä aikana.

– On esimerkiksi erottu kritiikkinä ja kun koetaan, että kirkko on muuttunut, liitytään takaisin, Kati Tervo-Niemelä sanoo.

1980-luvulla moni erosi, kun luterilainen kirkko torjui naispappeuden. Kun se sittemmin sallittiin, osa eronneista palasi. Tervo-Niemelä arvioi, että sama voi olla edessä samansukupuolisten vihkimisen kanssa.

Osa eroaa ja liittyy kirkkoon jopa lähes samaan syssyyn.

– Lähes saman tien takaisin liittyviä on ihan merkittävä määrä, satoja henkilöitä vuodessa, Veli-Matti Salminen kertoo.

Syitä nopeaan uudelleenliittymiseen voi vain arvailla. Taustalla saattaa olla kirkollisveron välttelyyn liittyvää kikkailua: veron ratkaisee se, kuuluuko kirkkoon vuoden viimeisenä päivänä. Joulukuussa eronneita on tyypillisesti muita kuukausia enemmän.

Häät ja kasteet hoidettava hyvin

Miehiä ja naisia on liittyjissä lähes saman verran. Eroajat ovat hieman useammin miehiä.

Niin kirkkoon liittyminen kuin siitä eroaminenkin on yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla.

– Maantieteelliset erot kirkkoon kuulumisessa ovat isoja. Kirkkoon kuulumisprosentti vaihtelee Suomen eri seurakunnissa 53:n ja lähes 93:n prosentin välillä, Kati Tervo-Niemelä kertoo.

Hän katsoo, että jos kirkko haluaa lisää jäseniä, sen tulee hoitaa hyvin ihmisiä koskettavat kirkolliset toimitukset, kuten häät ja kasteet. Monelle nuorelle rippikoulu on merkityksellinen kokemus, mutta se ei yksin riitä.

– Kokemus kohdatuksi tulemisesta on hyvin tärkeää nuorelle. On tärkeää, ettei kirkko anna eroaville signaalia, että teette väärin kun eroatte, vaan että olette tervetulleita takaisin. Että nuorella on mielikuva, että kirkko on paikka, johon voi myös palata.

– Etsiminenhän kuuluu elämään.

Tervo-Niemelä tietää, että ovelta ovelle kiertävät uskonnolliset liikkeet ärsyttävät ihmisiä eniten. Hän pitää hyvänä sitä, että luterilaisessa kirkossa lähdetään siitä, että toiminta itsessään olisi kutsuvaa.

Professori: Helppo eroaminen ehkäisee henkistä väkivaltaa

Kirkkoon liittyvien vuosittainen määrä on noussut tasaisesti, kun taas eronneiden määrä on aina sahannut jyrkemmin. Eronneiden määrä on lähes aina ollut liittyneitä suurempi: viimeksi vuonna 1997 käyrät olivat lähellä toisiaan, kunnes 2000-luvulle tultaessa eronneiden määrä karkasi ennätyskorkealle.

Suurimmat eroamispiikit osuivat vuosiin 2010 ja 2014. Liittyneiden määrä on ollut toistaiseksi suurin vuonna 2015, jolloin kirkkoon liittyi 17 600 henkilöä.

Eroamispiikkeihin on vaikuttanut julkinen keskustelu ihmisiä kuohuttaneista teemoista. Eroamisen kiihtymiseen 2000-luvulla lienee vaikuttanut myös vuonna 2003 voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki, jonka myötä kirkosta eroamisesta tehtiin aiempaa yksinkertaisempi, ilmoitusluonteinen prosessi. Tämän jälkeen nettiin perustettiin muun muassa Eroakirkosta.fi -palvelu.

Professori Kati Tervo-Niemelä näkee myös hyvää siinä, että luterilaisessa kirkossa eroaminen on tehty helpoksi: se ehkäisee henkistä väkivaltaa.

– Joihinkin hengellisiin liikkeisiinhän on helppo päästä sisään, mutta vaikea päästä ulos.

Vapaakirkko kasvaa, ortodoksisessa kirkossa käänne viime vuonna

Toisessa valtionkirkossa eli ortodoksisessa kirkossa punnukset ovat perinteisesti kallistuneet toisin päin kuin luterilaisessa kirkossa: liittyneitä on ollut enemmän kuin eronneita. Viime vuonna ortodoksisesta kirkosta kuitenkin erottiin enemmän kuin siihen liityttiin.

Eroajia oli 981, liittyjiä 882. Eronneiden määrä kasvoi 170 henkilöllä vuodesta 2017.

Liittyneiden määrässä oli pientä kasvua. Liittyneiden luvussa ovat mukana sekä seurakuntien jäseniksi rekisteröidyt maahanmuuttajat että kirkkoon liittyneet jäsenet. Valtaosa uusista jäsenistä on maahanmuuttajia.

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu Suomessa kaikkiaan lähes 60 000 ihmistä. Koska kuolleiden määrä ylittää selvästi kastettujen määrän, jäsenmäärä väheni viime vuonna kaikkiaan 626 jäsenellä.

Suurimmat menetykset kirjattiin Joensuun seurakuntaan, jonka jäsenmäärä pieneni vuodessa yli sadalla jäsenellä. Runsaan 6 000 jäsenen Joensuun seurakunta on Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suurin ortodoksinen seurakunta.

Monissa ortodoksisissa seurakunnissa järjestetään kirkkoon liittymisestä kiinnostuneille ryhmäopetusta, jota kutsutaan katekumeeniopetukseksi. Sen tavoitteena on antaa osallistujille tietoa ja kokemusta, jonka pohjalta he voivat arvioida, haluavatko liittyä kirkkoon.

Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jälkeen suurimpia uskonnollisia yhteisöjä Suomessa ovat Jehovan todistajat alle 18 000 jäsenellään ja Suomen Vapaakirkko runsaalla 15 000 jäsenellään.

Lestadiolaisia on selvästi näitä enemmän, mutta lestadiolainen herätysliike toimii Pohjoismaissa evankelisluterilaisen kirkon sisällä.

Vapaakirkkoon kuuluvien määrä on viime vuosina kasvanut.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana jäsenmäärä on kasvanut noin 1,5 prosenttia vuosittain. Viime vuosi oli poikkeus, sillä jäsenmäärä pysyi kutakuinkin entisellään, kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen kertoo.

– Jäsenet rekisteröidään joko varsinaisina jäseninä (täysivaltaisia jäseniä, jotka voivat osallistua seurakuntien päätöksentekoon) tai perhejäseninä (perheiden alaikäisiä lapsia tai aikuisia, jotka eivät ole halunneet siirtyä varsinaisiksi jäseniksi). Viime vuoden lopussa varsinaisia jäseniä oli 10 588 ja perhejäseniä 5 266.

Juttua korjattu 11.3. klo 8.19: Lisätty jutussa olevaan graafiin tiedot Orimattilan seurakunnasta.

Miten

Verkossa voi erota ja liittyä

Evankelisluterilaisesta kirkosta voi erota ja siihen voi liittyä verkkopalveluiden kautta. Molemmat voi tehdä myös käymällä kotikunnan seurakunnassa paikan päällä.

Kirkon jäsenyys edellyttää kastetta. 15 vuotta täyttäneen kirkkoon liittyjän tulee olla myös rippikoulun käynyt.

Aiemmin muussa kristillisessä kirkossa kastettuja ei tarvitse kastaa uudelleen. Aikuisrippikoulun voi suorittaa myös verkossa.

Alle 18-vuotiaat voivat liittyä kirkkoon huoltajien suostumuksella.

Koko maassa

Vain kahdessa liittyjiä enemmän

Vuonna 2018 Suomessa oli 400 luterilaista seurakuntaa. Lähes kaikissa niissä kirkosta eronneita on viime vuosina ollut enemmän kuin liittyjiä.

Viime vuonna Suomessa oli vain kaksi seurakuntaa, joissa liittyneitä oli enemmän kuin eronneita, kertoo tutkija Veli-Matti Salminen. Toinen niistä on keskisuomalainen Kinnulan seurakunta ja toinen Porvoon hiippakuntaan kuuluva Rikssvenska Olaus Petrin henkilöseurakunta, johon voivat liittyä Suomessa asuvat Ruotsin kansalaiset tai ruotsalaissyntyiset.

Liittyneitä ja eronneita oli yhtä paljon kolmessa seurakunnassa: Hailuodon, Isojoen ja Soinin seurakunnissa.

Heli Pottonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi