Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sipilä pohti Ykkösaamussa, onko poliittinen järjestelmä rikki, kun maakuntalakikin jumittui eduskuntaan – Uutissuomalainen kysyi asiantuntijoilta, onko näin

Professori Raunio: "Kannattaa muistaa, että hallituspuolueilla on valiokunnissakin enemmistö."

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä puhui Ylen Ykkösaamussa sote-uudistuksesta ja hallituksensa erosta. Kuva: Markku Ulander

Onko sote-uudistuksen kaatuminen merkki siitä, että poliittinen päätöksentekojärjestelmämme on rikki? Näin pohti toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ylen Ykkösaamussa tänään.

Uutissuomalainen kysyi muutamalta asiantuntijalta, onko järjestelmä tosiaan rikki. Ei ole, näkevät valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta ja johtava politiikan tutkija Erkka Railo Mustread-julkaisusta.

– Järjestelmä toimii minusta paremmin kuin yleisesti ajatellaan. Sote on esimerkki siitä, että joitakin uudistuksia ei pystytä tekemään, mutta se ei tarkoita, että koko järjestelmä olisi rikki, Railo sanoo.

Käytössä sata vuotta vanhat toimintatavat

Poliittisessa järjestelmässä on vikaa, näkevät sen sijaan Sitran tutkijat, entiset kansanedustajat ja ministerit Liisa Hyssälä ja Jouni Backman.

– Eduskunnassa on käytössä sata vuotta vanhat työtavat, huomauttaa Hyssälä.

Keskustataustainen Hyssälä ja SDP:tä edustanut Backman ovat mukana eduskunnan hankkeessa, jossa järjestelmää uudistetaan.

– Jälkeen on jäänyt muun muassa digitaalinen kehitys, prosessien toimivuuteen liittyvät asiat. Lisäksi yhteiskunta ympärillä on muuttunut paljon nopeammin kuin instituutiot ovat kyenneet uudistumaan, sanoo Hyssälä.

Yksi ongelma on hänen mukaansa se, että valiokuntarakenne on kovin siiloutunut. Tämä vaikeuttaa monialaisten ilmiöiden käsittelyä.

Backman ei sitoisi sote-uudistuksen takkuilua järjestelmän muutostarpeisiin, vaan korostaa järjestelmän olevan uudistuksen tarpeessa yleisesti. Hyssälä puolestaan näkee, että rakenteet ovat olleet yksi sote-uudistuksen kompastuskivistä.

– Valiokunnan varapuheenjohtaja sanoi, että yhteensä on kuultu tuhatta asiantuntijaa. Ne samat asiantuntijathan on kuultu jo ministeriössä valmisteluvaiheessa! Samat asiantuntijat juoksevat peräkanaa eri paikoissa kuultavana. Tällaista työtä ei tarvitsisi tehdä, kun on nykyaikaisia välineitä ja digitaalisia työkaluja.

Hyssälä ja Backman esittävätkin eduskunnalle muun muassa valiokuntatyöskentelyn muokkaamista, jotta prosessi ei alkaisi eduskunnassa aina käytännössä alussa. Muuttua voi sekin, miten monessa valiokunnassa lakihankkeita käsitellään.

Hyssälän mukaan rakenteet uudistuvat jo ensi vaalikauden aikana. Sitra-avusteinen projekti jatkuu kesäkuun loppuun 2021 saakka.

Nykysäännötkin olisivat antaneet mahdollisuuksia

Sekä Hyssälä että Backman näkevät, että sote- ja maakuntauudistusta olisi voitu viedä paremmin eteenpäin myös nykyisessä järjestelmässä, jos sitä varten olisi perustettu tilapäinen valiokunta.

–Jälkiviisaasti voi sanoa, että kun prosessi olisi suunniteltu heti alkuvaalikaudesta, se olisi auttanut asiaa, Backman sanoo.

Hänen mukaansa hallituksen kannattaisi jo kautensa alussa miettiä yhdessä eduskunnan kanssa, millä aikataululla eri asioita neljän vuoden aikana tuodaan eduskuntaan. Nyt suunnitelmia on tehty lähinnä vuosittain.

– Sotessa vietiin eduskuntaan liikaa keskeneräisiä asioita, joita eduskunta joutui korjaamaan. Tässä tullaan järjestelmäongelmaan: eduskunta ei ole valmisteleva elin. Sillä on hyvin rajallinen henkilöstö. Ei ole tarkoitettukaan, että se tekisi niin isoa valmistelutyötä kuin se sote-uudistuksessa joutui. Järjestelmä ei vain taivu tämänkaltaisiin asioihin.

Sipilästä eduskunta viivytteli

Sipilä kritisoi eduskuntaa myös työskentelyn hitaudesta. Hänen mukaansa ministeriöt antoivat vastineensa maakuntapaketista jo kesäkuussa, mutta eduskunta alkoi käsitellä asiaa vasta tällä viikolla. Hän pohti, onko eduskunnan ohjesääntöä viipymättömästä käsittelystä noudatettu.

Tapio Raunio arvelee Sipilän tarkoittaneen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä perustuslakivaliokunta olisivat tarpeettomasti viivytelleet asian käsittelyssä.

– Kun meillä Suomessa on ollut enemmistöhallituksia, hallituksillahan on enemmistö myös valiokunnissa. Tämä tarkoittaa, että asian viivästyminen eduskunnassa ei olisi onnistunut ilman hallituspuolueiden kansanedustajien myötävaikutusta, Raunio huomauttaa.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi