Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Linnut ja sammalet ovat ahdingossa – uhanalaisia lajeja on yhä enemmän

Punasotka saattaa jopa hävitä linnustostamme. Vasemmalla koiras, oikealla naaras. Kuva: Hannu Kauhanen

Suomen eliölajien uhanalaistuminen jatkuu. Lajien Punainen kirja julkistettiin Helsingin Säätytalolla perjantaina tilaisuudessa, jonka puhetta johti ympäristöministeriön luontoympäristösaston johtaja, Pohjois-Karjalan ely-keskuksen entinen ylijohtaja Ari Niiranen.

Lajien uhanalaisuus arvioitiin nyt viidennen kerran, ja kehitys on edelleen huolestuttava. Tavoitteena ollut uhanalaiskehityksen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä ei tule toteutumaan, sillä suunta on koko ajan väärä. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia eli joka yhdeksäs on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa niiden osuus oli 10,5 prosenttia. Edellinen arvio on vuodelta 2010.

Uhanalaisia lajeja on kaikissa ryhmissä, mutta suhteellisesti eniten niitä on sammalissa ja linnuissa, joissa molemmissa uhanalaisten osuus on noin kolmannes.

Uhanalaisuus on suurta myös jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä.

Valkoselkätikan ja merikotkan suojelussa onnistumisia

Perhosten kohdalla tilanne vaihtelee osittain ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Etelästä Suomeen saapuu runsastuvia uusia lajeja, mutta vastaavasti tuntureiden ja esimerkiksi vanhojen kuusimetsien lajit vähenevät.

Linnuissa suojelutyöllä on saatu aikaan myönteisiä tuloksia joidenkin harvojen lajien, kuten merikotkan ja valkoselkätikan, kohdalla. Valkoselkätikka luokitellaan enää vaarantuneeksi, kun taas merikotka on jo elinvoimainen.

On myös paljon lajeja, joita ei lasketa uhanalaisiksi, mutta jotka ovat silmälläpidettäviä eli lähellä vaaravyöhykettä. Tällaisia kaikista lajeista on liki kolmannes.

Suurta taantumaa esiintyy monilla muilla lajeilla, kuten vaikkapa peltosirkulla, suokukolla, riekolla ja punasotkalla. Myös hömö- ja töyhtötiaisella menee huonosti. Kultasirkku luokitellaan jo Suomesta hävinneeksi, minkä pohjimmainen syy on siinä, että Kiinassa lajia pyydetään riisipelloilta verkolla syötäväksi.

– On täysin mahdollista, että esimerkiksi punasotka katoaa lajistostamme 20 seuraavan vuoden aikana, akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoi.

Osa uhanalaistumisista johtuukin lintujen muuttomatkoilla kokemista tappioista, jotka useimmiten ovat ihmisen aiheuttamia. Vastaavasti vaikkapa hömötiaisen vähentyminen johtuu omasta metsätaloudestamme.

Metsien käyttö suurin tekijä

Uhanalaistumiseen vaikuttavat vahvimmin muutokset metsäelinympäristöissä eli metsien käyttö. Ne ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Toiseksi yleisin syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, joka on 639 lajin uhanalaisuuden ensisijainen syy.

Satunnaisilmiöt ovat kolmanneksi eniten uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Tällä tarkoitetaan erityisesti harvoilla paikoilla ja pienissä populaatioissa eläviä lajia, kuten vaikkapa harjusinisiipeä.

Neljäntenä tässä listassa tulee kaivannaistoiminta ja viidentenä rakentaminen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien, kuten naalin, uhanalaistumiseen.

Tulevaisuuden uusia uhkatekijöitä ovat kemialliset haittavaikutukset.

"Käsiä ei pidä nostaa ylös"

Pölyttäjistä kannetaan maailmalla isoa huolta. Ne kuuluvat luonnollisesti hyönteisiin, ja meillä niitä vielä on, mutta onko ja kuinka paljon kovin kauan? Tätä asiaa kysyi tilaisuudessa kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.).

– Pölyttäjien seurantaa meillä ei erikseen vielä ole, mutta sitä on suunniteltu, yksikönjohtaja Aino Juslén Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoi.

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko totesi, että vaikka kehitys on mennyt kaiken aikaa huonoon suuntaan, ponnisteluja uhanalaistumista vastaan ei ole syytä lopettaa.

– Ei pidä nostaa käsiä ylös. Positiiviset esimerkit ovat siitä todiste. Tähän työhön tarvitaan vain resursseja, Liukko sanoi.

Punaisen kirjan kokoamisessa oli mukana 12 eri työryhmää, joissa on 170 asiantuntijaa sekä lisäksi monia muita osallistuneita.

Hannu Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi