Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vaikuttivatko heikot kannatusluvut Sipilän päätökseen hallituksen erosta?

Sipilä pyysi aamupäivällä hallituksen eroa tasavallan presidentiltä. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) päätös hallituksen erosta vain viisi viikkoa ennen eduskuntavaaleja herättää kysymyksiä. Poliittisen historian professori Markku Jokisipilä Turun yliopistosta arvioi päätöksen taustoja.

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää viisi viikkoa, onko kyseessä vaalitemppu?

Nyt ollaan niin lähellä vaaleja, että kaikki mitä politiikassa tapahtuu liittyy tavalla tai toisella vaaleihin ainakin jossain määrin. Sipilä toteutti soteen liittyvän lupauksensa tai uhkauksensa, että se on tulos tai ulos. Väistämättä tulee mieleen, että eilen julkaistuilla ja hallitusryhmien kannalta synkiltä näyttäneillä kannatuslukemilla on tässä myös rooli ainakin homman ajoituksessa.

Mataako hallitusryhmien yhteenlaskettu kannatus nyt poikkeuksellisen matalalla?

Kyllä, tämä on nyt hyvin harvinainen tilanne. Hallituspuolueilla on yhteensä noin 32 prosenttia, kun kyseessä pitäisi olla enemmistöhallitus. Onhan se jäätävän alhainen lukema.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi tänään, että ratkaisu oli pääministeri Juha Sipilän. Mitä tämä kertoo Sipilästä pääministerinä?

Ensimmäinen johtopäätös on se, että hän teki niin kuin lupasi. Kun kävi ilmi, että sote-uudistusta ei saada maaliin, hän teki omat johtopäätöksensä.

Hänhän on osoittanut jo matkan varrella, että tarvittaessa hän pystyy aika koviinkin poliittisiin liikkeisiin. Syksyllä 2015 hän uhkasi kävellä presidentin luo ja jättää hallituksensa eronpyynnön. Luovaa politiikkaa tehtiin perussuomalaisten hajottua. Tämä sopii jatkoksi siihen, että hän on ollut monessa mielessä vähän erilainen hahmo ja tuli pääministeriksi erilaisesta taustasta. Hänen hallituskautensa on todella ollut erilainen monessa suhteessa.

Kiinnostavaa on, että nyt alkaa keskustelu kokoomuksen ja keskustan välillä siitä, kenen syytä tämä oli tai mistä epäonnistuminen johtui. Vaalikampanja voi mennä jännitteiseksi kokoomuksen ja keskustan välillä.

Muualla Euroopassa hallitusten erot ovat vähemmän poikkeuksellisia. Onko Suomeen rantautumassa uudenlainen poliittinen kulttuuri?

On ehkä ennenaikaista sanoa, että tämä olisi uusi normaali. Kaiken kaikkiaan jos ajattelee kulunutta neljää vuotta, on siihen mahtunut niin poikkeuksellisia tapahtumia ja erikoisuuksia, että jonkinlaisessa käymistilassa Suomen poliittinen järjestelmä on.

Iso kysymys mikä sote-uudistuksen epäonnistumisesta herää, on mitä se kertoo meidän poliittisen järjestelmän toimintakyvystä ja kyvystä saada aikaan isoja rakenteellisia uudistuksia. Pitäisikö peräti kokeilla jotakin ihan toisenlaista menettelytapaa kuin on yritetty pari viimeistä vaalikautta?

Mikä toisenlainen tapa voisi olla?

Meillä on hyvää kokemusta komitealaitoksesta aikaisemmilta vuosikymmeniltä. 90-luvulla se haudattiin ja siirryttiin hallituksen nimittämiin työryhmiin, jotka olivat poliittisempia. Komitealaitos lähti laajapohjaisesta parlamentaarisesta valmistelusta, jossa olivat mukana hallituksen lisäksi oppositiopuolueet ja laajasti yhteiskunnallista asiantuntemusta. Se vastaisi ainakin siihen, että oppositio saataisiin sitoutettua ja asiantuntijat integroitaisiin prosessiin.

Kuinka pahasti asioiden hoitaminen vaikeutuu, kun hallitus muuttuu toimitusministeristöksi?

Juoksevat asiat saadaan hoidettua, mutta hallitusohjelman toteuttaminen loppui tähän. Mitään poliittista hanketta ei enää edistetä. Eduskunta käsittelee viimeisen viikon asioita normaalisti ja sen jälkeen se on enää hallitsemista. Politiikan tekemisen aikaikkuna sulkeutui nyt ja aukenee uudelleen, kun meillä on uusi hallitus.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi