Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sote ja hallitus kaatuivat, eduskuntavaalit järjestetään suunnitellun aikataulun mukaisesti

Presidentti Sauli Niinistö on hyväksynyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esittämän hallituksen eronpyynnön ja pyytänyt hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä. Syynä eronpyyntöön on sote-uudistuksen kaatuminen. Sipilän hallitus koostuu keskustasta, kokoomuksesta ja sinisistä.

Vaalit järjestetään siihen aikaan, kun ne on alun perinkin suunniteltu pidettäväksi.

Pääministeri Juha Sipilä (oik.) jätti tasavallan presidentille Sauli Niinistölle hallituksen eronpyynnön Mäntyniemessä Helsingissä Kuva: Lehtikuva

Sipilä kommentoi hallituksen eroa Kesärannassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa perjantaina hieman ennen kello 11 ja sanoi, että edellytyksiä soten maaliin viemiselle ei ollut.

Sipilän mukaan hänen eduskunnasta viime päivinä saamansa tilannekuva velvoitti hänet tekemään johtopäätökset, onko hallituksen merkittävimmällä uudistuksella edellytyksiä edetä. Edellytyksiä ei Sipilän mukaan ole.

Sipilä sanoo, että sote olisi ollut tarpeellinen kansalaisten yhdenvertaisuuden ja maan talouden kannalta. Hänen mukaansa keskusta ei aio luopua maakuntamallistaan.

- Olen sanonut, että hallitukseni toimii tulos tai ulos -periaatteella. Olen periaatteen mies, politiikassa on kannettava vastuu. Hallitukseni jatkaa toimitusministeristönä.

Sipilän mukaan myös kaikkien eduskunnassa on kannettava vastuu, niin soten kannattajien kuin sen vastustajien. Sipilä sanoo olevansa valmis kutsumaan puolueiden edustajat pyöreän pöydän ääreen miettimään, miten tästä eteenpäin.

- Se oli minulle valtava pettymys. Ratkaisuni olisi ollut sama, olisipa vaaleihin ollut pidempi tai lyhyempi aika, Sipilä totesi Ylen suorassa lähetyksessä tiedotustilaisuudesta.

Soten ja hallituksen kaatuminen kiinnosti tiedotusvälineitä. Eduskunnan käytävillä oli tungosta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Pääministeripuolue keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen kommentoi hallituksen eroa Twitterissä:

– Pääministeri Sipilä jättää eronpyyntönsä, koska sotea ei saada tällä vaalikaudella maaliin. Jos joku kysyy, mitä tarkoittaa poliittinen vastuunkanto, niin sanoisin, että tässä on siitä esimerkki.

Kaikkosen mukaan hallitus on epäonnistunut työssään sote-uudistuksen osalta. Hän korostaa pitävänsä kuitenkin tärkeämpänä sitä, että hallitus on saanut Suomen talouden kuntoon.

Kaikkosen mielestä perimmäinen syy siihen, että sote-uudistusta ei saatu valmiiksi, olivat perustuslakiin ja sen tulkintaan liittyneet haasteet ja niistä johtuneet aikataulusyyt.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kommentoi hallituksen eroa seuraavasti:

– Itse näkisin, että olisi hyvä, että maassa on toimintakykyinen hallitus vaaleihin saakka. Tämä oli pääministerin ratkaisu.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan "hallituksen touhu on demokratioan ja parlamentarismin kannalta monessa suhteessa arveluttavaa ja vakiintuneita tapoja rikkovaa".

Hallitus on Rinteen mielestä itse rakentanut polkua tähän tilanteeseen. Hän muistuttaa, että asiantuntijat ja oppositio ovat pitkään osoittaneet sote-uudistuksen sisältävän perustuslakiongelmia valinnanvapauden ja maakuntahallinnon osalta.

Myös Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho on kommentoinut hallituksen tänään pyytämää ja presidentin sille myöntämää eroa. Terhon mukaan Päivän todellinen uutinen ja isoin asia ei suinkaan ole ollut hallituksen ero, vaan soteuudistuksen kaatuminen. Terhon mukaan nyt maa on menettänyt uudistuksen, joka välttämättä tarvitaan.

Terho kommentoi hallituksen eroa toteamalla, että Sipilä on pääministeri ja hän on päättänyt hallituksensa erosta.

Soten pitkä tie

STT:n saaman tiedon mukaan puhemiesneuvosto oli koolla kello 10. Ylen lähteiden mukaan puhemiesneuvosto olisi kokoontunut päättämään sote-valmistelun lopettamisesta.

Aiemmin tänään on kerrottu, että sote-uudistus ei valmistu tämän hallituskauden aikana. Perustuslakivaliokunta on lopettanut maakuntalakien tekemisen, kertovat Ylen lähteet.

Eilen ilmeni, että perustuslakivaliokunnalla ei tällä tietoa ole kokousta perjantaina. Asiasta kertoi valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) STT:lle illalla. Hallintovaliokunta on odottanut perustusvaliokunnalta lausuntoa maku 2 -esityksestä.

Maku 2 on maakuntauudistuksen toinen vaihe, johon sisältyvät muun muassa valvontaviranomaisten tehtävät. Perustuslakivaliokunta on kuullut asiantuntijoita. Eilen Lapintie sanoi, että päätöksiä kuulemisten lopettamisesta ei ole tehty.

Lue myös: Alivaltiosihteeri Päivi Nerg: Jos sotea ei tule, jopa 60 lakiesitystä kaatuu - alasajo kestäisi noin vuoden

Puhemiesneuvoston mukaan hallituksen eronpyynnön vuoksi eduskunnalla ei ole edellytyksiä käsitellä sote- ja maakuntauudistusta. Aiemmin päätetyn istuntoaikataulun mukaisesti istuntokausi päättyy viimeistään vajaan kahden viikon päästä tiistaina 19. päivä maaliskuuta, puhemiesneuvoston tiedotteessa kerrottiin.

– Meilllä on valiokunnissa hyvin paljon vielä keskeneräisiä asioita. Kaikkia niitä, jotka ovat nyt eduskunnassa, viedään eteenpäin, paitsi nyt tätä maakunta- ja sote-uudistusta, sanoi puhemies Paula Risikko (kok.) tiedotustilaisuudessa.

Risikko myös kertoi pyytäneensä valiokuntia arvioimaan, onko valiokunnissa olevilla esityksillä kytköksiä sote- ja maakuntauudistukseen. Lisäksi hän kertoo pyytäneensä valiokunta arvioimaan, onko olemassa toimia, joiden avulla esitykset vietäisiin läpi, vaikka kytkös löytyisi.

Tiedustelulakien käsittely etenee Risikon mukaan aivan normaalilla tavalla.

– Eilen oli ykköskäsittely, ja keskustelu oli hyvin yhteneväistä, Risikko sanoi ja lisäsi uskovansa, että tiedustelulait saadaan valmiiksi.

Risikko kertoi saaneensa tiedon hallituksen tilanteesta STT:n tekstiviestin kautta.

Tiedotustilaisuudessa myös kerrottiin, että tämänpäiväiseen täysistuntoon ollaan saamassa kirjelmä erosta ja siitä ei olla keskustelemassa.

Sosiaali- ja terveysuudistuksia on valmisteltu eri muodoissa 2000- ja 2010-luvuilla. Viime vaalikausilla sote-uudistus on noussut toden teolla otsikoihin.

Kataisen (kok.) hallitus sopi ohjelmassaan kesäkuussa 2011, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistusta. Tuolloin puhuttiin vahvoista peruskunnista. Kataisen hallituksen lakiesitykset kaatuivat perustuslakivaliokunnassa.

Sote-uudistus lykkääntyi seuraavalle vaalikaudelle.

Kompromisseja ja riitoja

Toukokuussa 2015 Sipilän (kesk.) vetämissä hallitusneuvotteluissa sovittiin, että sote-uudistus toteutetaan ensisijaisesti itsenäisiin alueisiin perustuvalla maakuntamallilla.

Saman vuoden marraskuussa kokoomus ilmoitti yllättäen, ettei se voi hyväksyä Sipilän esittämää 18 sote-alueen mallia. Sipilä uhkasi pyytää presidentiltä eroa.

Hallitus sopi, että Suomeen tulisi 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta. Kompromississa keskusta sai tavoittelemansa maakuntahallinnon ja kokoomus sen, että palvelut voi jatkossa valita julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta.

Kesäkuussa 2017 kokoomus ja keskusta joutuvat jälleen hakemaan kompromissia valinnanvapauden törmättyä perustuslakivaliokuntaan ja jouduttua uuteen valmisteluun.

Viime vuoden maaliskuussa hallitus antoi tuunatun valinnanvapauslakiesityksen eduskunnan käsittelyyn.

Lakiesityksessä lukuisia ongelmia

Perustuslakivaliokunta totesi kesäkuussa, että sote-lakiehdotuksessa oli yhä vakavia perustuslaillisia ongelmia ja useita korjattavia säännöksiä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan korjausehdotukset valmistuivat marraskuussa, ja ne ovat olleet sen jälkeen perustuslakivaliokunnan tarkasteltavina.

Esimerkiksi professori Juha Lavapuron mukaan ongelmia on ollut tietosuojassa, aikataulussa, maakuntavaaleissa, notifikaatiossa, asiakassuunnitelmassa, valvonnassa, rahoituksessa ja integraatiossa Juhannuksen alla hallituksen ja opposition sote-jännitteet purkautuivat huutoriitelyksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kun oli määrä sopia sote-käsittelyn jatkoaskelista.

Viime marraskuussa sosiaali- ja terveysvaliokunta lähetti sote- ja maakuntauudistuksen korjatut mietintöluonnokset perustuslakivaliokuntaan. Perustuslakivaliokunta sai valmiiksi lausuntonsa perustuslakilinjauksista helmikuussa.

Lue myös: 5 faktaa: Mitä jos hallitus kaatuu?
 
STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi