Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tytöt eivät näe metsää työpaikaksi - "He pitävät metsäalan työtä monesti tylsänä, yksinäisenä kopissa istumisena"

Yhdeksäsluokkalaisilla on selvityksen mukaan turhan kapea kuva toisen asteen koulutuksesta ja työmahdollisuuksista.

Projektitutkija Tuula Joro toteaa, että ysiluokkalaisilla tytöillä ei ole kunnon kokonaiskuvaa metsäalan työmahdollisuuksista. Kuva: Esa Kurki

Tytöt ja naiset loistavat poissaolollaan metsäalan toisen asteen koulutuksessa ja työntekijäjoukossa. Jos naisia löytyisi edes viidennes misten määrästä metsäalan töihin, lieventyisi alan työvoimapula oleellisesti.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoiset opinnot vetävät myös naispuolisia opiskelijoita selvästi paremmin.

Projektitutkija Tuula Joro Itä-Suomen yliopistosta tutki haastatteluin muun muassa yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen suhtautumista metsäalaan ja toisen asteen koulutusmahdollisuuksiin Naisista voimaa metsäalalle -selvityksessä.

Haastateltavia oli kaikkiaan runsaat 50. Oppilaat olivat Pohjois-Karjalasta ja -Savosta.

– Halusimme tietää, mitä he ajattelevat koulutusvalinnoista ja millaisia näkemyksiä ja mielleyhtymiä heillä on metsäalasta. Pienryhmähaastatteluissa oli mukana oppilaita sekä kaupunkikeskustojen että maaseudun kouluista.

Joron mukaan metsä tuntui olevan monelle nuorelle hyvin mieluinen vapaa-ajanviettopaikka, mutta sitä ei osattu nähdä ollenkaan ammattimahdollisuutena. Tämä siitä huolimatta, että moni haastatelluista oli ollut suvun kanssa metsätöissä.

Koulun arkiset, sukupuolittuneet järjestykset ohjaavat nuorten uravalintaa. Tuula Joro toteaa, että nuoret viettävät kouluissa aikaa pitkälti sukupuolensa mukaisissa ryhmissä, joissa määräytyvät sopivat käyttäytymismallit ja puheenaiheet. Tytöt eivät pidä yleensä metsäkoneita ja -töitä kiinnostavina jutteluaiheina.

Keskusteluissa nousi melko vähän esiin se, että oppilaat olisivat vierastaneet konetöitä niiden teknisen vaativuuden tai asennustöiden vaatiman fysiikan ja ”liansiedon” vuoksi. Ulkonäköön liittyvät seikat eivät juuri huolettaneet haastateltuja tyttöjä metsäalasta puhuttaessa.

– Moni näki, että fyysistä voimaa ei tarvita, kun koneet hoitavat pääosin raskaan työn. Ja toisaalta todettiin niinkin, että fyysinen voima hankitaan sitten salilta, Joro toteaa.

Osa yhdeksäsluokkalaisista tytöistä oli käynyt tutustumassa metsäalan koulutukseen, mutta tarjolla olevalla tiedolla ei ollut oikein tarttumapintaa.

– Hyvästä työurasta haaveilevat tytöt ymmärtävät aika kapeasti metsäalan. He näkevät sen monesti tylsänä, yksinäisenä kopissa istumisena. He eivät nähneet, että pystyisivät juuri hyödyntämään sosiaalisia taitojaan metsätyössä, Tuula Joro kertoo.

Hyvistä sosiaalisista taidoista on toki hyötyä myös metsäkonetyössä, jossa on tultava juttuun eri sidosryhmien, kuten metsänomistajien, kanssa.

Haastateltavana oli myös metsäalaa opiskelevia tyttöjä. Heitä yhdisti miehiseen ja maalaiseen työkulttuuriin tottuminen jo lapsesta lähtien. Osa heistä kuvasi lapsuuden leikkejään poikamaisiksi, ja he ottivat etäisyyttä ulkonäkökeskeisinä pitämistään ”tyttöjen jutuista”.

– Heillä oli usein takana lapsuudesta lähtien joku vahva mieshahmo. Isän, veljen tai ukin kanssa oli oltu mukana traktorissa, ja perheen miesväki oli kannustanut opiskelemaan metsäalalle, Tuula Joro sanoo.

– Alalla opiskelevat tytöt kokivat hyvin vahvasti olevansa juuri oikealla polulla. Yhtenä asiana nousi esiin se, että ronskiakin huumoria pitää ymmärtää, eikä kisailu ole vierasta.

Esa Kurki
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi