Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Oman maakunnan asiat harvoille hämäläisehdokkaille tärkeimpiä – "Kansanedustajien tulee ensisijaisesti ajaa koko Suomen etua"

Enemmistö ESS:n vaalikoneeseen vastannaisesta ehdokkaista vastustaa ajatusta Päijät- ja Kanta-Hämeen yhteisestä sote-alueesta.

Valtaosa hämäläisehdokkaista ajattelee, ettei kansanedustajan ensisijainen tehtävä ole ajaa oman maakuntansa asiaa. Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtion tulisi hajasijoittaa valtion työpaikkoja nykyistä enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja maakuntien keskuskaupunkien asemaa tulisi vahvistaa. Näin ajattelee enemmistö Etelä-Suomen Sanomien vaalikoneeseen vastanneista hämäläisistä eduskuntavaaliehdokkaista.

Vaalikoneen perusteella hämäläisehdokkaiden enemmistön mielestä Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen tulee olla jatkossakin erilliset sote-alueet.

Enemmistö hämäläisehdokkaista ajattelee, ettei kansanedustajan ensisijainen tehtävä ole ajaa oman maakuntansa asiaa.

Keskiviikkoon mennessä ESS:n vaalikoneeseen oli vastannut 105 hämäläistä eduskuntavaaliehdokasta.

Kuva: Juha Peurala

Väite: Valtion täytyy hajasijoittaa valtion työpaikkoja nykyistä enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Lähes kaikki vaalikoneeseen vastanneet eduskuntavaaliehdokkaat kannattavat valtion työpaikkojen hajauttamista. Vaalikoneeseen vastanneista liki 90 prosenttia on samaa tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa.

– Sijoittaa voidaan, jos se on perusteltua. Monet tehtävät eivät ole nykyään paikkasidonnaisia, perustelee keskustan heinolalaisehdokas Mika Mäentalo.

Nykyistä merkittävämpää hajasijoittamista kannattava vasemmistoliiton lahtelaisehdokas Elisa Lientola huomauttaa, että etenkin Lahden seudulla on vajausta valtion työpaikoista verrattuna muihin alueisiin.

– Yksittäisten Helsingissä toimivien virastojen pakkosiirrot eivät kuitenkaan ole hyvää aluepolitiikkaa, hän tarkentaa.

Nykyistä suurempaa hajasijoittamista vastaan ovat muun muassa vihreiden hämeenlinnalainen Andrei Sergejeff.

– Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Taantuvien alueiden tekohengittäminen valtion työpaikoilla olisi toiminut jo, jos olisi toimiakseen.

Samoilla linjoilla on kokoomuksen hollolalainen Kristiina Hämäläinen.

– Aiemmat hajasijoituskokemukset ovat näyttäneet, että alueellistaminen johtaa usein tehottomuuteen ja tulee veronmaksajille kalliiksi.

Vihreiden lahtelaisehdokkaan Nelli Nevalan mukaan maakuntien keskuskaupunkien asemaa pitää jatkossa vahvistaa. "Meidän on pakko panostaa enemmän kaupunkien kasvuun, sillä suomalaiset haluavat muuttaa kaupunkeihin." Kuva: Sami Kuusivirta

Väite: Maakuntien keskuskaupunkien asemaa pitää jatkossa vahvistaa esimerkiksi elinkeinopolitiikassa.

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista yli puolet on samaa mieltä väitteen kanssa. Nykyisistä eduskuntapuolueista vahvimmin ajatusta tukevat kokoomus ja SDP. Myös vihreistä yli puolet vahvistaisivat keskuskaupunkien asemaa.

Meidän on pakko panostaa enemmän kaupunkien kasvuun. Ehdokas Nelli Nevala (vihr.)

– Meidän on pakko panostaa enemmän kaupunkien kasvuun, sillä suomalaiset haluavat muuttaa kaupunkeihin, perustelee vihreiden lahtelaisehdokas Nelli Nevala.

SDP:n lahtelaisehdokas Sirkku Hildén pitää maakuntien keskuskaupunkien pärjäämistä merkittävänä alueiden kehittymiselle.

– Mikäli maakuntauudistus toteutetaan on siinä pyrittävä välttämään maakunnan ja keskuskaupungin välisten ristiriitojen syntyminen, hän perustelee.

Reformin ehdokas, ex-kansanedustaja James Hirvisaari on täysin eri mieltä väitteen kanssa.

– Maakuntaa pitää kehittää kokonaisuudessaan eikä pelkästään keskuskaupunkeja, sanoo ex-asikkalalainen, Hämeenlinnan Lammilla asuva Hirvisaari.

– Myös pienemmät alueet tulee huomioida eikä keskittää toimintoja isoihin kaupunkeihin. Maaseudulle tulisi luoda elämisen mahdollisuudet paremmiksi, perustelee puolestaan orimattilalaisehdokas Sari Sikkilä (ps.).

Perussuomalaisten kansanedustajan Jari Ronkaisen arvion mukaan Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat liian pieniä maakuntia kantamaan jatkossa sote-kokonaisuutta harteillaan. Kuva: Juha Peurala

Väite: Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen pitää olla omia sote-alueitaan.

SDP:ssä kannatus on yksimielistä. Myös muiden eduskuntapuolueiden ehdokkaiden joukossa kaksi erillistä sote-aluetta saavat enemmistön tuen.

Vastavirtaan ui muun muassa perussuomalaisten istuva kansanedustaja Jari Ronkainen.

– Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat liian pieniä maakuntia kantamaan kokonaisuutta harteillaan.

KD:n Erkki Suhonen Lahdesta huomauttaa monien asiantuntijoiden olevan suurempien sote-alueiden kannalla.

– 200 000 asukkaan sote-alue on tämän perusteella liian pieni, jotta se kykenisi kestävällä tavalla vastaamaan kaikkien sote-palvelujen tuottamisesta. Päijät- ja Kanta-Häme muodostavat yhdessä sopivan suuruisen sote-alueen.

Täysin päinvastaista Suhosen kanssa on SDP:n istuva kansanedustaja Mika Kari.

– Molemmat maakunnat ovat asukasmäärältään jo nyt riittävän suuria omiksi sote-alueiksi.

Kokoomuksen istuva kansanedustaja Kalle Jokinen kannattaa kahta erillistä sote-aluetta. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla toinen.

– Päijät-Häme ja Kanta-Häme voisivat tulevaisuudessa olla samaa sote-aluetta. Jos sillä voidaan vahvistaa sekä turvata kattavien ja laadukkaiden palveluiden saatavuus Hämeessä.

Riihimäkeläisen kansanedustajan Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan kansanedustajan ensisijainen on tehtävä on edustaa koko Suomea. Kuva: Katja Luoma

Väite: Kansanedustajien tulee ajaa ensisijaisesti oman maakuntansa asiaa.

Yli 60 prosenttia vastanneista on väitteen kanssa eri mieltä.

Merkillepantavaa on kuitenkin se, että istuvista hämäläiskansanedustajista moni on väitteen kanssa samaa mieltä: Ville Skinnari (sd.), Mika Kari (sd.), Kalle Jokinen (kok.), Timo Heinonen (kok.), Martti Talja (kesk.) sekä heidän lisäkseen ex-kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.) ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.).

– Äänestäjät ovat kansanedustajan esimiehiä. Heidän etua heidän valitseman kansanedustajan tulee ajaa. Kansanedustajan tehtävä on eduskunnassa ajaa niin oman maakuntansa kuin koko Suomen etuja, perustelee Skinnari.

– Kansanedustajan tehtävä on edistää suomalaisten ja koko Suomen parasta. On kuitenkin täysin luonnollista, että kansanedustaja laittaa oman vaalipiirinsä asiat etusijalle aina silloin kun se on mahdollista, perustelee puolestaan Jokinen.

Kansanedustajan ensisijainen tehtävä on rakentaa koko Suomeen hyvää lainsäädäntöä. Ehdokas Aino-Kaisa Pekonen (vas.)

Jokisen puoluetoveri, forssalainen Sanni Grahn-Laasonen on väitteen kanssa eri mieltä.

– Kansanedustajien tulee ensisijaisesti ajaa koko Suomen, kaikkien suomalaisten, etua.

Vasemmistoliiton riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen painottaa niin ikään koko Suomea ennen oma maakuntaa.

– Kansanedustajan ensisijainen tehtävä on rakentaa koko Suomeen hyvää lainsäädäntöä, mutta oma maakunta on hyvä muistaa ja pitää mukana päätöksenteossa.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Aiotko äänestää eduskuntavaaleissa?
Aiotko äänestää eduskuntavaaleissa?



Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi