Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Uudenaikaisin tehdas maapallon tällä puolella" - Isku raotti verhoa Mukkulassa

Iso juhlavuosi meni työn merkeissä, kun lahtelaisen huonekalun "ikoni" viimeisteli monivuotista uudistustaan. Pian on ihan valmista. Iskun oma tuotantotila pieneni puoleen ja liikevaihto kasvoi yli puolella viidessä vuodessa.

Uusi tuotantolinja säästää hartioita. Harry Asp on tyytyväinen, kun kone kääntää kaapin sopivaan asentoon sokkelin kiinnittämistä varten. Ennen kaappeja käänneltiin käsin. Kuva: Mirja Hussain

Iskun monivuotinen suurinvestointi on pikku hiljaa valmistumassa Lahdessa, eikä tämä huonekalutehdas olekaan pikku juttu.

– Olemme käyneet katsomassa kymmeniä tehtaita. Tämä on uudenaikaisin (huonekalu)tehdas maapallon tällä puolella, kehuu Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen.

Lausahdus tarkoittaa myös sitä, että läheskään kaikkia uusien tuotantolinjojen kohtia ei saa lähestyä kameran kanssa.

Salaperäisyyden ymmärtää, sillä viime vuonna 90 vuotta täyttänyt perheyritys on tehnyt historiansa suurimpiin kuuluvat uudistukset.

– Mukkulankadun varteen on investoitu 70 miljoonaa euroa, ynnäsi toimitusjohtaja Tiitinen Metsäteollisuus ry:n tilaisuudessa.

Huippumoderniin tehtaaseen jäi myös käsityövaiheita. Raisa Karpova käsittelee koivuviiluja. Kuva: Mirja Hussain

Miljoonien luku on oleellisesti suurempi kuin on aiemmin kerrottu. Luvussa ovat nyt mukana Iskun oman tehdashankkeen ohella myös erillisen kiinteistöyhtiön käyttämät miljoonat Lahden ammattikorkeakoulun tilarakentamiseen. Lamk muutti viime syksynä uusiin tiloihinsa Iskun pääkonttorikiinteistössä Mukkulankatu 19:ssä.

Iskulla oli aiemmin tuotantokäytössä kahdessa kiinteistössään yhteensä 14 hehtaarin ala. Se oli samaa luokkaa kuin Uudenkaupungin autotehdas ja Atrian tehdas Nurmossa.

Nyt on omassa käytössä seitsemän hehtaaria kattaen pehmeiden tuotteiden valmistuksen pääkonttorikiinteistössä Mukkulankatu 19:ssä ja kovemmat kalusteet levykalustetehtaalla Mukkulankatu 23:ssa.

Tila puolittui, liikevaihto kasvoi 70 prosenttia

Anu Riikonen valmistaa työtuolin istuinosaa toimitettavaksi Saudi-Arabiaan. Kuva: Mirja Hussain

Uudistus alkoi vuonna 2015, ja sen on määrä valmistua tällä erää huhtikuussa.

Kaiken aikaa remontin rinnalla on tehty huonekaluja. Tuotanto on jopa kasvanut.

– Tila on puolittunut ja tuotanto lähes kaksinkertaistunut, Tiitinen tiivistää eron vanhaan.

Viime vuonna kertyi liikevaihtoa 174 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 nykyisen liiketoiminnan liikevaihto oli 105 miljoonaa.

Iskun ompelimo on kaupungin suurimpia, ellei suurin. Kuva: Mirja Hussain

Tehoa tuovat automaatio, työtapojen muutokset sekä joidenkin merkittävien tuotantovaiheiden ulkoistaminen. Lankapaja tekee metalliosia. Konecranesin vastuulla on kunnossapito.

Iskun palveluksessa on noin 800 henkeä, joista 500 Lahdessa. Lisäksi alihankinta työllistää kotimaassa noin 1 250. Levyjä tulee Koskiselta ja UPM:ltä, pakkauspahvia Stora Ensolta.

Oman henkilöstön määrä on suunnilleen sama kuin viisi vuotta sitten.

Kone kääntää kaapin, ennen sen käänsivät ihmiset

Tämän voisi vaikka kastaa veteen, näyttää Iskun toimitusjothaja Arto Tiitinen kädessään pöydänkansi, jonka pinnoitteen saumat on laserin avulla hitsattu yhtenäiseksi. Metsäteollisuuden tilaisuuteen osallistuivat Suomen Kuitulevyn toimitusjohtaja Sakari Wallin, Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen Iskun kesätyöntekijä Milla Bruneau (kok.) sekä isäntäyrityksestä uudistusprojektin johtaja Janne Uski. Kuva: Mirja Hussain

Nyt vilautettiin julkiselle sanalle sitä, miten paljon levykalusteiden valmistusta on automatisoitu Mukkulankatu 23:ssa. Aika pitkälle saa levy liikkua ennen kuin ihmiskäsi siihen koskee.

Ja sitten, kun koskee, ollaankin jo lähellä kokoonpanoa.

– Aika paljon tämä on helpottunut. Ei ota niin kovasti hartioihin kuin ennen, sanoo Harry Asp lyötyään sokkelin kiinni kaappiin. Automaatin "kädet" nappaavat kiinni ja kääntävät kaappia siten, että Aspin on helppo lyödä sokkeli paikalleen. Kaappi jatkaa liukuhihnalla matkaansa varusteluun ja pakkaamoon.

– Ennen kaappia kääntelivät ihmiset, nyt kääntää kone. Henkilöstö on tärkein voimavaramme, joten koetamme uudistuksilla helpottaa työtä. Työergonomiaan on investoitu paljon, Tiitinen kertoo.

Taivutteita entistä joustavammin

Robottiavusteinen taivutuslinja valmistaa tehokkaasti selkänojia lämpömuovautuvasta vanerista. Kuva: Mirja Hussain

Robotti nostaa lämpömuovautuvan vanerinpalan taivutuskoneeseen ja hakee pian pois tuolin selkänojan. Lyhyiden sarjojen ja yksittäistuotteiden valmistus on entistä joustavampaa, kun tuotevaihdon vaatima aika on lyhentynyt yhdeksään minuuttiin, kymmenesosaan aiemmasta.

Autotehdas tulee mieleen, kun näkee robotit ja automaattilinjat. On Iskulla vielä perinteisempääkin tekemistä.

Paineilmanaulain pitää tupsahtelevaa ääntä, kun Anu Riikonen valmistaa työtuolin istuinosaa. Tuolin osoite on Saudi-Arabiassa.

Samassa tilassa on myös ompelimo. Yli 40 ompelijan Isku saattaa olla kaupungin suurin ompeleva yritys.

Taitolajissa tarvitaan monia taitoja

UPM:ltä hankittava lämpömuovautuva vaneri jouduttaa huonekaluvalmistusta Iskulla. Robottiavusteinen tuolinosien valmistus on osa Iskun uudistusta, kertoo toimitusjohtaja Arto Tiitinen. Kuva: Mirja Hussain

Ison tehtaan pyörittäminen on taitolaji. Tiitisellä on selitys, miksi Isku on siinä onnistunut.

– Meillä on kotimaassa ja ulkomailla yhteensä 400 ihmistä myymässä Iskun tuotteita. Minäkin teen joka päivä kauppaa ja keskustelen asiakkaiden kanssa. Erilaistua pitää, ja tehdä yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa.

Ja kas, siinä on tuoleja lähdössä Kiinaan.

Saimme kaupan Kiinasta, kun pystyimme tarjoamaan antimikrobisia huonekaluja. Toimitusjohtaja Arto Tiitinen

– Saimme kaupan, kun pystymme tarjoamaan antimikrobisia huonekaluja. Meillä on täällä myös maailman ensimmäinen antimikrobinen taukotila. Tutkimme, voiko näin vähentää sairauspoissaoloja.

Isku on nykyään Suomen suurin julkisten tilojen kalusteiden tekijä, ja usein kilpailuissa on mukana ulkomainen vaihtoehto.

Tiitistä kaivelee hankintalaki, joka johtaa kilpailutuksissa usein siihen, että käytännössä vain hinta ratkaisee.

– Jos huonekalujen tuonnista 200 miljoonaa siirtyisi hankintoihin kotimaasta, syntyisi tänne 2 000 uutta työpaikkaa, hän laskee.

Metsäteollisuuden tilaisuudessa Lahdessa käynyt kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) olisi valmis avaamaan hankintalain ensi vaalikaudella.

Terveisiä poliitikoille eli eipäs lyödä suomalaista

Isku vähensi muovinkäyttöä 20 tonnia vuodessa, kun tuotepakkauksissa siirryttiin Stora Ensolta hankittavan kotimaisen aaltopahvin käyttöön. Kuva: Mirja Hussain

Metsäteollisuuden energiajohtaja Jyrki Peisa ihmetteli Vetoa viennistä -tilaisuudessa Lahdessa keskustelua hakkuumäärien rajoittamisesta.

– Jos puhutaan globaaleista tuotteista, esimerkiksi paperista, sellusta tai sahatavarasta, Suomessa lopetettava tuotanto tehdään jossain muualla, jos tuotteella on kysyntää. Ilmaston kannalta tämä ei paranna asiaa, Peisa huomautti.

Suomalainen paljon energiaa käyttävä puunjalostusteollisuus maksaa nelinkertaista sähköveroa ruotsalaiseen kilpailijaan verrattuna, vaikka laskelmassa on mukana sähköveron palautus, jota yleensä kuvataan yritystueksi.

– Toivomme päättäjiltä, ettei Suomessa tarvitse harjoittaa tuotantoa paljon huonommin edellytyksin kuin muualla.

Todellista kiertotaloutta kaipasi suomalaisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita hyödyntävän Suomen Kuitulevyn toimitusjohtaja Sakari Wallin.

– Kun biopolttoaineet saavat energiatukia, kiertotaloustuotteet muuttuvat kilpailukyvyttömiksi, hän huomautti.

Suomen Kuitulevyn tehdas on lajissaan ainoa Pohjoismaissa. Se valmistaa noin 10 prosenttia Euroopan kovalevystä.

Huonekalut

Tase 2018 on surullista luettavaa

Vuonna 2018 Suomesta vietiin huonekaluja ulkomaille 186 miljoonan euron arvosta. Edellisvuonna luku oli 188 miljoonaa, kertoo Metsäteollisuus.

Tullitilaston mukaan huonekaluvienti oli viime vuonna 159 miljoonaa euroa. Ruotsi osti Suomesta 32 miljoonalla, Yhdysvallat 24 miljoonalla eurolla.

Vielä 2000-luvun alussa huonekaluja tuotiin ja vietiin lähes yhtä suurella summalla, noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Nyt huonekalutase on pahasti alijäämäinen. Vuonna 2018 tuonti oli tullin mukaan 756 miljoonaa euroa.

Suurimpia tuontimaita olivat Viro, Saksa ja Kiina kukin noin 120 miljoonalla eurolla. Tuonti Puolasta oli 100 miljoonaa ja Ruotsista 77 miljoonaa euroa.

Isku ei "kilpailusyistä" paljasta omia vientilukujaan, mutta tavoite on kasvu. Oma vientiorganisaatio toimii 15 maassa, muun muassa Venäjällä ja Kiinassa.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi