Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Matti Nykäselle suunnitellaan muistomerkkiä – "Kyllähän hän oli maailman huippu ja ansaitsee muistomerkkinsä"

Muistomerkistä ei kuitenkaan tule välttämättä näköispatsasta.

Nykänen kuoli 4. helmikuuta 55-vuotiaana. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Lauantaina haudan lepoon siunatun Matti Nykäsen muistomerkin hankinta laitettiin Jyväskylässä liikkeelle rivakasti. Maanantaina Jyväskylän kaupunginhallitus nimesi viisihenkisen työryhmän ja se pitää ensimmäisen palaverinsa jo varhain tiistaiaamuna.

Päätöksiä muistomerkin toteuttamisesta on tarkoitus tehdä tämän vuoden lopulla, mutta sitä ennen on ratkaistava monta kysymystä: millainen muistomerkistä tulee, kuka sen tekee ja minne se pystytetään.

"Tärkeintä tässä vaiheessa lienee olla hyvin avoin kaikille ajatuksille"

Työryhmää vetää Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela ja muita jäseniä ovat ykkösvirkamiehiin lukeutuva kansliapäällikkö Heli Leinonkoski, amanuenssi Jaana Oikari Jyväskylän Taidemuseolta, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski kaupunkirakennepalveluista, suunnittelupäällikkö Anna-Leena Sahindal liikuntapalveluista sekä taidekonsultti Kirsi Pitkänen Art Impactista.

Työryhmän tehtävänä on valmistella muistomerkkihanketta niin, että päätöksenteko sen toteuttamisesta voidaan tuoda kaupunginvaltuustolle loppuvuodesta 2019. Sitä ennen työryhmän on laadittava työohjelma, asetettava tavoitteet, päätettävä hankintamenettelystä, sijaintipaikasta, kokonaisbudjetista ja aikataulusta.

Emme halua rajata toteutustapaa etukäteen. Kirsi Pitkänen, taidekonsultti

Myös taiteilijan valinta lukeutuu työryhmän tehtäviin. Valmiita vastauksia ei tässä vaiheessa urakkaa juuri ole, ei myöskään linjapäätöstä siitä, tuleeko muistomerkistä näköispatsas vai jotain aivan muuta.

– Tärkeintä tässä vaiheessa lienee olla hyvin avoin kaikille ajatuksille. Matti Nykänen oli monisärmäinen persoona, kaikilla on hänestä oma mielikuvansa, pohtii Jaana Oikari.

Oikarin mielestä muistomerkin tulee olla kohteensa arvoinen ”mielenpysäyttäjä”, joka puhuttelee myös tulevia sukupolvia.

Arvioitu kustannus noin 100 000 euroa

Täysin kylmiltään Jyväskylässä ei Nykäsen muistomerkkiasiaa lähdetä pohtimaan, sillä viime syksynä asia oli käsittelyssä valtuustoaloitteen johdosta.

Vaikka patsashankintoihin aloite ei johtanut, nousi julkisessa keskustelussa esille klassikkotoive: pronssiin valettu näköispatsas. Toisaalta myös valotaideteos Valon kaupungissa tuli ideoiden eturiviin. Ainakin Matti Nykäsen mukaan nimetyn Laajavuoren hyppyrimäen pysyvä valaistus päätettiin toteuttaa.

– Emme halua rajata toteutustapaa etukäteen, toivomme taiteilijoilta uusia, tuoreita ideoita, jotka voivat olla muutakin kuin esittävää taidetta, sanoo Kirsi Pitkänen, joka on työstänyt taidekonsepteja muun muassa Jyväskylän Kankaalle ja Kehä Vihreälle.

Myös lähtökohta hankkeen suunnitteluun on työryhmäläistenkin mielestä nyt erilainen kuin viime syksynä, koska muistomerkin kohde itse on siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

Lue myös: Matti Nykäsen siunaustilaisuus oli intiimi ja kaunis – Jussi Niemen kappale oli esitetty vain kahdesti aiemmin
 

– On varmasti erilaista, nyt mukana ovat odotusten lisäksi tunteet, joita Matti Nykäsen kuolema on aiheuttanut, sanoo Mervi Vallinkoski.

Vallinkoski kertoo myös, että ideoita on ilmassa runsaasti ja niitä tulee joka suunnasta aina, kun asia tulee puheeksi.

Muistomerkkihankkeen arvioitu kustannus on noin 100 000 euroa.

– Se on ihan kohtuullinen budjetti. Hankinta on merkittävä, kyllähän Matti Nykänen oli maailman huippu ja ansaitsee muistomerkkinsä, sanoo Kirsi Pitkänen.

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä urheilijoista. Hän kuoli 4. helmikuuta 2019. Nykänen syntyi Jyväskylässä ja asui myös aktiiviurheilijauransa aikana kaupungissa.

Muistomerkit

Litmasen patsaalle kerättiin rahaa

Harva urheilija saa Suomessa muistomerkin, vielä harvempi eläissään. Jalkapalloilija Jari Litmasen patsashanke on esimerkki tältä vuosituhannelta.

Alun perin 100 000 euron näköispatsasta varten järjestettiin kansalaiskeräys, jonka tuotto jäi kuitenkin vain kolmannekseen tavoitteesta. Hanketta vetivät Litmasen kasvattiseura Lahden Reipas ja Palloliitto. Litmanen itse suhtautui myönteisesti hankkeeseen, mutta ei varsinaisesti osallistunut siihen.

Kertaalleen hanke jäi kesken ja myös taiteilija vaihtui. Lopullisen patsaan veisti lahtelainen kuvataiteilija Reijo Huttu.

Patsas saatiin lopulta valmiiksi ja paljastettiin sijoituspaikallaan Lahden Kisapuistossa 10.10.2010.

Patsas joutui useaan otteeseen ilkivallan kohteeksi ja sen huoltaminen kävi urheiluseuralle pian mahdottomaksi.

Vuonna 2012 Litmasen patsas otettiin Lahden kaupungin hallintaan ja ylläpitovastuulle.

Satu Kakkori
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi