Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Heikentävätkö vai vahvistavatko hakkuut metsien hiilinieluja? Valtaosa vaalikoneisiin vastanneista ehdokkaista ei näe tarvetta vähentää hakkuita

Puolueiden välillä on vaalikoneessa selvät jakolinjat.

Eduskuntavaaliehdokkaat ovat hyvin eri linjoilla siitä, pitäisikö hakkuita vähentää vai ei. Kuva: Aalto Risto

Metsien hakkuita ei pitäisi heti vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näin ajattelee noin 60 prosenttia niistä eduskuntavaaliehdokkaista, jotka ovat vastanneet Mediatalo Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen vaalikoneisiin. Hakkuiden vähentämistä kannattaa runsas kolmannes.

Vaalikoneissa väite oli muodossa ”Metsien hakkuita Suomessa pitää vähentää välittömästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”. Pohjoisessa, idässä ja Keski-Suomessa valtaosa ehdokkaista on eri mieltä, etelässä ja lännessä mielipiteet jakautuvat melko tasan. Torstai-iltaan mennessä vastaajia oli yhteensä runsaat 1 100.

Puoluekanta ja metsänäkemykset ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Vihreistä lähes kaikki (95 prosenttia) vähentäisivät hakkuita. Perussuomalaisista suunnilleen yhtä moni (94 prosenttia) on vastakkaista mieltä.

Hakkuiden vähentämistä kannattavat vahvasti myös monen pienen ryhmän sekä vasemmistoliiton ehdokkaat, kun taas keskustan, sinisten ja kokoomuksen ehdokkaista valtaosa vastustaa ajatusta. SDP asettuu jakaumalla keskemmälle: yli puolet on vaalikoneväitteen kanssa eri mieltä, mutta joka kymmenes ei osaa vielä sanoa kantaansa.

– Tieteelliset selvitykset metsien hiilinielun sallimista hakkuumääristä ovat kesken, mutta todennäköisesti nykytasosta ei tarvitse leikata, sanoo kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.).

Sekä hakkuiden vähentämistä kannattavien että vastustavien joukossa toivotaan aiheesta enemmän tieteellistä näyttöä.

Vahvistuuko vai heikentyykö nielu?

Ehdokkaat ovat melko yksimielisiä siitä, että metsät ovat tärkeitä hiilinieluja. Mielipiteet jakaa se, nähdäänkö nielujen kärsivän vai jopa vahvistuvan hakkuista.

– Metsien kestävä hoito on hyvää ilmastopolitiikkaa, koska kasvava metsä sitoo hiiltä ja toimii siten hiilinieluna. Suomessa hakatun metsän tilalle istutetaan uutta, sanoo kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Hakkuiden vähentämistä kannattavien mukaan hakkuiden nykylaajuus vaarantaa ilmastotavoitteet.

On mahdollista luoda Suomeen tuhansia työpaikkoja. Arto Satonen (kok.)

– On harhaanjohtavaa sanoa, että hakkuut eivät ole ongelma, koska metsitämme hakatun alan saman tien. Jos kaadetaan hehtaari 50 vuotta vanhaa metsää, vie 50 vuotta ennen kuin sama määrä hiiltä on taas sitoutunut metsään, kommentoi eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas.).

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) linjaa, että Suomen tulisi palata suunnilleen tämän vuosikymmenen puolivälin hakkuutasoon. Etenkin vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaista moni mainitsee, että puuston säilyttämisestä pitäisi tehdä metsänomistajille kannattavaa.

Avoimissa vastauksissa toivotaan myös peltojen valjastamisesta hiilen sidontaan, sekä soiden ennallistamista.

Tärkeä elinkeino ja tärkeä itsessään

Hakkuita puolustetaan vaalikoneessa paljon sillä, että metsätalous on merkittävä elinkeino.

– Hakkuumääriä nostamalla on mahdollista luoda Suomeen tuhansia työpaikkoja eritysesti maaseudulle ja pieniin kaupunkeihin, sanoo eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.).

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) puolestaan kirjoittaa, että metsätuloilla ”rahoitetaan monet koulut ja palveluasunnot”.

– Se ei auttaisi, jos paperi Keskisuomalaiseen tuotaisiin muualta.

Kuva: Minna Rosti
Puurakentamista pitää lisätä. Silloin metsien kasvu säilöttäisiin hiilivarastona pitkiksi aikaa katon alle suojaan rakennuksissa. Matti Vanhanen (kesk.)

Vihreiden ja vasemmiston suunnasta puolestaan toivotaan, että metsissä nähtäisiin muutakin arvokasta kuin puutavara. Vastauksissa kaivataan toimia monimuotoisuuden suojelemiseksi. Moni vaatii siirtymistä avohakkuista jatkuvan kasvun metsänhoitoon.

– Avohakkuiden jälkeen menee yli 10 vuotta ennen kuin avohakattu alue alkaa sitoa hiiltä, perustelee eduskuntaan paluuta yrittävä Tuija Brax (vihr.).

Myös osa niistä, jotka eivät näe tarvetta vähentää hakkuita, toivoo avohakkuiden vähentämistä ja pitää monimuotoisuuden säilyttämistä tärkeänä.

Molemmista leireistä myös nähdään, että hakattu puu olisi hyvä käyttää mahdollisimman pitkäikäisiin tuotteisiin.

– Puurakentamista pitää lisätä. Silloin metsien kasvu säilöttäisiin hiilivarastona pitkiksi aikaa katon alle suojaan rakennuksissa, sanoo kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.).

Eri malleilla eri tuloksia

Suomen on EU:n jäsenenä vähennettävä kasvihuonepäästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tässä metsillä on tärkeä tehtävä, sillä ne sitovat hiilidioksidia. Kun hiiltä sitoutuu metsään enemmän kuin siitä vapautuu, puhutaan hiilinielusta. EU:n lulucf-asetuksen mukaan osaa päästöjä voidaan kompensoida hiilinieluilla.

Siitä, miten paljon metsiä voi hakata, jotta metsä pysyy hiilinieluna, on Suomessa kiistelty pitkään.

Ne, jotka tarkastelevat asiaa pitkällä aikavälillä, näkevät nielun säilyvän hakkuista huolimatta, kun kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia. Lyhyellä aikavälillä katsottuna hakkuut kuitenkin pienentävät nieluja, koska menee pitkä aika ennen kuin uusi puu sitoo yhtä paljon hiiltä kuin aiemmin hakattu. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että kriittisin aika ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on nimenomaan lähivuosikymmeninä. Toisaalta Luonnonvarakeskus Luke on ollut sillä kannalla, että hakkuita voidaan yhä kasvattaa.

Sitaatti

Epävarmuutta keskusteluun tuo se, että eri laskentamallilla saadaan hakkuiden vaikutuksista erilaisia tuloksia. Suomen ilmastopaneelin viime viikolla julkaisemassa vertailussa kaikki mallit osoittivat, että hiilinielu on suurimmillaan, kun hakkuut ovat pienimmillään, ja hakkuiden lisäys pienensi hiilinielua kaikissa malleissa. Sen sijaan mallien ennusteet muun muassa puuston kasvusta hakkuutasoa madallettaessa poikkesivat merkittävästi toisistaan.

Poliittisesti kysymys on iso, sillä metsätaloudella on Suomessa suuri taloudellinen merkitys. Hallituspuolueet näkevätkin, että hakkuita voidaan edelleen lisätä. Esimerkiksi vihreät ja vasemmistoliitto sen sijaan haluaisivat hillitä hakkuita. SDP:n kanta on ollut epäselvä ja häilyvä.

Nämä linjat näkyvät kansanedustajaehdokkaiden vaalikonevastauksissakin.

Mielipiteet ovat eduskuntavaaliehdokkaiden, jotka ovat vastanneet Uutissuomalaisen kysymyksiin Mediatalo Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen vaalikoneissa Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiireissä.

ESS:n vaalikoneeseen pääset tästä.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi