Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Katriina
Ranne
katariina.ranne@ess.fi

Me selaamme älypuhelinta, niiden tekijät sairastuvat – älä ainakaan unohda e-roskaa kaappiin

Maailma tuntuu nykyään ihanan aineettomalta: hyvästi dvd- ja cd-levyt, puhelinluettelot ja muistitikut, kaikki mitä tarvitsemme on pilvessä. Pilvi on kuitenkin hämäävä sana. Nettiä ylläpitävät datakeskukset, jotka ovat täynnä yötä päivää surraavia ja valtavasti energiaa syöviä servereitä, ovat hyvinkin materiaalisia.

Maailman suurimman datakeskuksen sisään mahtuisi Lahden Suurhalleja sata kappaletta. Vieläkin enemmän niitä sinne saisi, jos pinoaisi päällekkäin – tuon datakeskuksen keskikorkeus kun on yli kilometrin.

Jo nyt datakeskukset tuottavat yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin lentäminen. Ja oleellista on niiden kasvuvauhti: datakeskusten yhteispäästöt tuplaantuvat keskimäärin neljän vuoden välein. Suurin osa servereistä pyörii fossiilisen energian voimalla.

Esimerkiksi Google ja Apple kyllä kompensoivat likaisen energian käyttöä. Netin pahiksia ovatkin Twitter, Pinterest ja – apua! HBO ja Netflix! Jokainen tunnin jakso lempisarjan parissa tuottaa saman verran kasvihuonekaasuja kuin kaksi jääkaappia viikossa.

Yksilön kannalta kaikkein oleellisin tekijä on todennäköisesti hyvin lähellä sinuakin: älypuhelimesi. Tuo pieni vehje rasittaa luontoa muita laitteita enemmän, ennen kaikkea siksi, että älypuhelinten käyttöikä on keskimäärin vain kaksi vuotta.

Ehdoton valtaosa päästöistä syntyy nimenomaan itse laitteiden tuotannossa. Jokaisen uuden puhelimen valmistuksessa syntyy sivutuotteena myös radioaktiivista jätettä, joka aiheuttaa syöpiä kaivoksilla ja tehtaissa työskenteleville. Samaa jätettä syntyy tablettien, läppärien, televisioiden ja kaikkien akuilla toimivien laitteiden valmistuksessa; niiden käyttöikä sentään on onneksi pidempi. Mutta mitä tehdä, kun älypuhelimet on suunniteltu nopeasti vanheneviksi ja helposti hajoaviksi?

Jos puhelinta ei millään voi korjata, upouuden puhelimen sijasta voi hankkia tehdashuolletun yksilön esimerkiksi suomalaisesta Swappie-kaupasta. Toinen hyvä vaihtoehto on valita kierrätetystä muovista ja alumiinista valmistettu Fairphone 2. Toisin kuin muut puhelimet, se on helposti itse korjattavissa.

Tärkeää on myös huolehtia, että rikkoutunut puhelin viedään kierrätykseen. Yllätyin lukiessani, että Suomessa ainoastaan yksi prosentti älypuhelimista päätyy kierrätykseen, mutta sitten tajusin, että meilläkin lojuu edelleen mieheni pari vuotta sitten hajonnut puhelin.

Miehen argumentti oli, että puhelimesta pitäisi ensin poistaa tiedot, mutta kun laite on rikki, se ei onnistu... Höpsis: käsittelylaitoksessa laitteiden kaikki sisältö hävitetään tietoturvallisesti. Kaapin perukoille unohtuneen puhelimen (ja muut pienet laitteet) voi viedä ilmaiseksi mihin tahansa kodinkoneita myyvään liikkeeseen. Toimiva laite kannattaa tietysti myydä tai lahjoittaa eteenpäin, sillä e-jätteen kierrätyskään ei ole ongelmatonta.

Kiinalaisen tehdastyöläisen työvuoro kestää 15 tuntia. Kun olin lukenut liian monta artikkelia älypuhelinten kokoajien saamista syövistä, vein vihdoin miehen vanhan puhelimen keräykseen. Se vei kauppareissun yhteydessä kolme minuuttia.

Kirjoittaja on lahtelainen kirjailija, joka pohtii kolumneissaan arjen ekologisia valintoja. katriina.ranne@helsinki.fi

Katriina Ranne
katariina.ranne@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi