Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Oppilaitokset tarttuivat hanakasti soveltuvuuskokeiden paluuseen – "Koko lähihoitajakoulutus on kärsinyt inflaation"

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon aloituspaikkojen täyttöaste sukelsi viidessä vuodessa alle 75 prosenttiin.

Mirva Lankisella oli tiistaina toiseksi viimeinen koulupäivä Savon ammattiopistossa. Tällä hetkellä hän on työssäoppimisjaksolla dementiayksikössä, ja keväällä hän valmistuu lähihoitajaksi. Kuva: Matias Honkamaa

Yhdeksän 20:stä Uutissuomalaisen kyselyyn vastanneista ammatillisista oppilaitoksista mittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon hakevien soveltuvuuden jo tänä keväänä. Kysely lähetettiin 20 oppilaitokselle, joissa lähihoitajia koulutetaan määrällisesti eniten.

– Soveltuvuuskokeet tulevat maksamaan meille koulutuksen järjestäjänä jonkin verran, mutta katsomme, että niistä saatava hyöty on suuri, Saimaan ammattiopisto Sampon sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Helena Kiuru toteaa.

– Se on oikein myös hakijoita ja opiskelijoita kohtaan, sillä koko lähihoitajakoulutus on kärsinyt inflaation. Ihmisillä on se käsitys, että tänne voi tulla kuka tahansa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti 8. helmikuuta palauttavansa mahdollisuuden karsivan pääsy- tai soveltuvuuskokeen hyödyntämiseen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnoissa. Toisen asteen yhteishaku alkoi tiistaina. Moni oppilaitos ilmoittikin, ettei soveltuvuuskokeiden käyttöönotosta ehdittäisi tiedottaa hakijoille, joten siksi se ei ollut vielä nyt mahdollista.

20 prosenttiyksikön hurja lasku

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon aloituspaikkojen täyttöaste on romahtanut: vuonna 2013 opiskelupaikan vastaanotti 95,9 prosenttia sen saaneista, viime vuonna enää 74,7 prosenttia. Lisäksi aloituspaikkoja oli 500 enemmän vuonna 2013 kuin viime vuonna.

Syy romahdukselle on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä selvä: lähihoitajat tekevät kaikkea, eivät enää sitä, mikä heidän toimen- ja koulutuskuvansa on.

– He ovat talkkareita, siivoajia, ruuanlaittajia ja pyykinpesijöitä. Yhteiskunta saa katsoa peiliin siinä, miksi alan arvostus on heikentynyt.

Lähihoitajaopintojen keskeyttämisprosentti on ollut Paavolan mukaan pahimmillaan liki 30 prosenttia.

Pakollisista soveltuvuuskokeista luovuttiin vuonna 2015.

Laitoshuoltajan työ ja mummon puheet kimmokkeina

Terveydelliset syyt pakottivat Mirva Lankisen jättämään kosmetologin työn. Laitoshuoltajana työskentely antoi kipinän uutta uraa kohti: hän haluaa lähihoitajaksi ja vanhustyöhön.

– Viimeinen niitti oli se, että mummoni kuoli neljä vuotta sitten. Puhuimme hänen kanssaan vanhustenhoidon tasosta, ja olen tottunut olemaan vanhojen ihmisten seurassa.

– Hänellä oli hyviä kokemuksia terveyspalveluista, mutta se tuli ilmi, ettei kaikista ole hoitajiksi.

Kuopiolainen Lankinen valmistuu lähihoitajaksi tänä keväänä. Uutisointi vanhustenhoidon tilasta ei ole tullut yllätyksenä, sillä jokainen jollain tavalla alalla oleva tiesi epäkohdista.

– Siinä mielessä julkinen keskustelu tekee varmasti hallaa, että sijaisia on hankalampi saada.

Kun Lankinen työskenteli laitoshuoltajana yksityisessä palvelutalossa vuonna 2011, hänen ammattikuntansa teki kaikki avustavat työt ja hoitajat hoitivat.

– Mutta ei enää. 0,5:n hoitajamitoitus saattaisi riittääkin, jos näin olisi yhä.

"Työssäoppimispaikkoja vaikea löytää"

Jos vanhustenhuollon hoitajamitoitusta nostetaan 0,5:stä 0,7:ään, hoitajia tarvitaan alalle lisää. Kaikki Uutissuomalaisen kyselyyn vastanneet oppilaitokset kertovat, että niillä on ainakin jonkinlainen valmius lisätä koulutuspaikkoja. Suomen Diakoniaopiston opiskelijapalvelujohtaja Birgitta Volotinen ja Savon ammattiopiston koulutuspäällikkö Ritva Ronkainen kuitenkin huomauttavat, ettei heillä ole enempää hakijoita.

Länsirannikolla Winnovassa ongelma on monisyisempi. Valmius lisätä lähihoitajaopiskelijoiden määrää välittömästi on olemassa, mutta sopivan opiskelija-aineksen saaminen huolestuttaa.

– Viime aikoina ala ei ole enää ollut yhtä houkutteleva kuin vuosia aikaisemmin, joten meille on hakeutunut entistä enemmän alalle vain heikosti soveltuvia opiskelijoita, ja myös opiskelijoita, joiden oma terveydentila tai sosiaalinen tilanne on ollut niin heikko, että opiskelu on keskeytynyt monilla jo alkumetreillä, sanoo koulutuspäällikkö Satu Salo.

Stadin ammattiopistosta, Keski-Uudenmaan Keudasta, Suomen Diakoniaopistosta ja Lapin koulutuskeskus Redusta puolestaan todetaan, että työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikkoja on vaikea löytää riittävästi.

Superin Paavola huomauttaa, ettei hoitajamitoitusta ole pakko täyttää koulutusmääriä lisäämällä: reservissä on 30 000 lähihoitajaa, jotka ovat vaihtaneet alaa.

– Se johtuu nollarunko- ja muista sopimuksista ja siitä, että työnkuvat ovat laidasta laitaan.

"Vanhustyöhön oli vain muutama hakija"

Lähihoitajatutkinnossa on uuden opetussuunnitelman mukaan kahdeksan osaamisalaa. Yksi niistä on ikääntyvien hoito ja kuntoutus. Neljä oppilaitosta katsoo Uutissuomalaisen kyselyssä, että kiinnostus vanhustyötä kohtaan on noussut viitenä viime vuonna.

Koulutuspäällikkö Ritva Ronkainen Savon ammattiopistosta kertoo, että heillä varsinkin nuorien opiskelijoiden kiinnostus kyseistä osaamisalaa kohtaan on kasvanut.

– Vaikutusta on ollut muun muassa hyvillä työpaikkaohjaajilla, jotka ovat välittäneet myönteistä vanhuskuvaa. Vuosia sitten tilanne oli aivan toinen.

Saimaan ammattiopisto Sammossa kiinnostus ikääntyvien hoitoa ja kuntoutusta kohtaan on ollut tasaista – kuten yhdeksässä muussakin oppilaitoksessa – mutta:

– Meillä oli juuri nämä osaamisalavalinnat, ja vanhustyöhön oli vain muutama hakija. Opiskelijat sanoivat, etteivät he halua sitä, sillä vanhustenhuollosta on niin huono kuva, koulutuspäällikkö Helena Kiuru toteaa alkuvuodesta velloneeseen keskusteluun viitaten.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta puolestaan sanotaan, että varsinkaan nuoret eivät ole juurikaan kiinnostuneita vanhustyöstä. Vaasan seudulla Vamiassa taas erityisesti maahanmuuttajataustaiset kokevat osaamisalan usein omakseen.

Näin kysely tehtiin

Yksi oppilaitos ei kommentoinut

Uutissuomalainen lähetti 8. helmikuuta sähköpostikyselyn ympäri Suomen sijaitseville 20 oppilaitokselle, joissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli opiskella lähihoitajaksi.

Kyselyyn vastasivat: Stadin ammattiopisto, Omnia Espoo, Jyväskylän ammattiopisto Gradia, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Oulun seudun ammattiopisto Osao, Riveria (Pohjois-Karjala), Savon ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Suomen Diakoniaopisto, Keuda (Keski-Uusimaa), Koulutuskeskus Salpaus (Päijät-Häme), Länsirannikon Koulutus Oy Winnova, Lapin koulutuskeskus Redu, Vamia (Vaasan seutu), Vantaan ammattiopisto Varia, Saimaan ammattiopisto Sampo (Etelä-Karjala), Ammattiopisto Tavastia (Hämeenlinna), Keski-Pohjanmaan ammattiopisto sekä Luksia (Länsi-Uusimaa).

Turun ammatti-instituutti ei halunnut kommentoida kysymyksiä asioiden keskeneräisyyden vuoksi.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi