Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Matti Nykänen

Mäkilegendan musafanit olivat lähiöissä – "Matti Nykänen oli ujo ja erittäin karismaattinen ihminen"

Artistin ailahtelevaisuus haittasi viihdeuran rakentamista.

Tämänpäivän yleisö tunnistaa Jussi Niemen heti Matti Nykäsen kitaristiksi, mutta miehellä on pitkä keikkahistoria. Kuva: Pertti Perämäki

Jussi Niemi katsoi lentokoneessa Queen-elokuvaa ja liikuttui kyyneliin. Liikutusta ei aiheuttanut yhtyeen karismaattisen laulajan, Freddie Mercuryn tarina, mutta se toi monella tapaa pitkän linjan muusikon mieleen 27 vuotta viihdetaiteilijana toimineen urheilulegendan Matti Nykäsen.

– Ujo ja samalla erittäin karismaattinen ihminen, joka saavuttaa nuorena paljon, sotkee ihmissuhteensa, hylkää ystävänsä, on muiden hyväksi käytettävänä, järjestää siipeilijöille juhlia, ajautuu vakaviin ongelmiin, tajuaa ystävien todellisen arvon ja palaa nöyränä takaisin.

– Matin viihdeura oli pitkä, ja olen melko varma, että Matti ei haluaisi oikeasti patsasta. Jos hän on sitä itse esittänyt, niin se on ollut se sama ärhäkkä Matti, joka muutti kirjoille Ruotsiin ja asui Kööpenhaminassa. Meillä oli vitsi, että muuta Ruotsiin ja pistetään patsas Holmenkollenille, muistelee Niemi.

Yllätysten yö

Niemi joutui mahdottoman eteen, kun elävälle mäkihyppylegendalle piti tehdä kahdessa viikossa levy. Noina viikkoina kaksikko tutustui toisiinsa, ja tuloksena oli Yllätysten yö -levy vuonna 1992.

Ilkka Vainio sitä pyysi. Biisejä teimme yötä päivää. Siinä albumilla ei ole muuta elävää kuin Matti ja minä. Muu syntyi koneella, ja Matin osuudet ovat pitkälti puhetta. Matti räppäsi ennen räppiä, pohtii Niemi.

Levymyyntiä vauhdittamaan piti lähteä kiertueelle, ja siihen Nykänen ei olisi ilman Niemen tukea uskaltanut. Levy myi kultaa ja keikkayleisö oli innoissaan.

– Matti oli sen vuoden raitis ja veti vaikka millaiset keikkapaikat täyteen. Meillä oli tanssitytöt, taustanauhat ja olimme duetto, jossa itse soitin livenä. Matin suurimmat fanit koko viihdeuran ajan oli suurten kaupunkien lähiöiden baareissa. Ne Matti veti joka kerta aina täyteen.

Matti pysähtyi ja söi mielellään syrjäisissä baareissa. Hänen vakioannos oli metsästäjän leike tuplapihvillä ja tuplasienillä. Sitä valmistava keittiöväki soitteli tutuille, että Matti on täällä. Ennen kuin ruoka oli syöty, täyttyi baari ihmisistä, jota halusivat valokuvaan Matin kanssa, sanoo Niemi.

Matti Nykänen ja Jussi Niemi viimeisellä Kanarian keikallaan viime vuoden lopulla. Kuva: Jartsi Nurmi

Välispiikit jännittivät

Välispiikkejä Nykänen ei aluksi uskaltanut puhua lavalla lainkaan. Niemi mursi ujouden haastattelu-roolileikillä.

– Matti oli tottunut haastatteluihin. Siitä se laajeni pikku hiljaa osin improvisoiduksi keskustelevaksi stand up -komiikaksi, jossa Matti pisti omaa elämäntilannettaan viihdyttävästi peliin.

Matin arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys haittasivat pitkäjänteisempää uran rakentamista. Varsinkin ulkomaansopimukset olivat hankalia tarkkoine aikataulutuksineen. Tähden kunnosta ei voinut olla varma. Kävimme muutaman ikimuistoisen ulkomaankeikan, ja niillä olisi ollut paljon kysyntää etenkin mäkiurheilumaissa, harmittelee Niemi.

Pohjimmiltaan kiltti

Niemi oli muusikkona lähes kaikkien 60- ja 70-luvun kotimaisten kärkiartistien keikoilla, mutta Nykäsen imaisema pyöritys oli kokeneelle lavakonkarille kuitenkin yllätys. 1993 ilmestynyt Samurai-levy ei enää myynyt yhtä hyvin, mutta keikat vetivät ja Nykänen oli koko kansan "julkinen eläin", josta kaikki halusivat osansa.

Kaikkiaan laulut dokumentoivat Nykäsen elämää. Muusikko Jussi Niemi

– Kotimainen lehdistö ja kansainväliset viestimet seurasivat meitä. Körttiläismummotkin tunsivat meidän Matin ja neuvoivat nais- ja päihdeasioissa. Erityisesti keltaista lehdistöä kiinnosti totuuden sijasta myynti. Matti tympääntyi vastaamaan samoihin kysymyksiin, ja aloimme pitää ennen esiintymisiä lehdistötilaisuuksia.

Matin ailahtelevuus lisääntyi, ja tiemme erosivat Tampereen ajaksi eli vuodesta 1994 alkaen. Siihen jaksoon osuvat Matin viihdeuran synkimmät käänteet, muistelee Niemi.

Vuonna 2001 Nykänen soitti Niemelle epätoivoisena ja pyysi uutta mahdollisuutta yhteistyöhön.

– Matti pyysi anteeksi ja totesi, että olen eniten satuttanut itseäni, ja on siinä toisetkin saaneet osumia. Levytimme useita singlejä ja Ehkä otin, ehkä en -albumin. Nämä laulut dokumentoivat Matin elämää. Hänen lohkaisuista syntyi rillumareita ja oheen synkkiä sävyjä, kuten kavereita hain, siipeilijöitä sain, ja toiset tietää aina paremmin -tyyppisiä ajatuksia. Epävakaa mies oli pohjimmiltaan hyvin kiltti. Kansainvälisessä urheilugaalassa hän syötti oma-aloitteisesti Parkinsonin taudin riuduttamaa Muhammad Alia, kertoo Niemi.

Jussi Niemi

Muusikko taustalla

Nokialaislähtöisen ja 70-luvulta lähtien Jyväskylässä asuneen muusikon ura on kestänyt jo yli 50 vuotta.

Niemi on säestänyt mm. Sammy Babitzinia, Muskaa, Kirkaa, Kisua, Markku Aroa, Arto Sotavaltaa, Päivi Kautto-Niemeä ja Matti Nykästä.

Studiouralla hän on tuottanut noin 100 pitkäsoittoa, soittanut ja taustalaulanut 4000 studioraidalla, sovittanut satoja ääniteittä ja tehnyt 6 000 keikkaa.

Studio Kaktuksessa on tehty myös paljon mainoksia.

Pertti Perämäki
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi