Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Milja Suihko, 25, lobbaa kärkipoliitikkoja ja on pitänyt puheen YK:ssa – nyt hän haluaa naiset armeijaan ja totaalikieltäytyjät pois vankilasta

Kuva: Terhi Korhonen

Milja Suihkolla, 25, on luja kädenpuristus. Niin pitää ollakin, jos haluaa saada ihmiset vakuuttumaan, ja Suihko haluaa.

Hän toimii Suomen nuorisoalan kattojärjestössä Allianssissa ilmastolähettiläänä ja on ehtinyt tähän mennessä sekaantua useampaan liemeen kuin moni koko urallaan.

Ilmastodelegaattina hän lobbaa päättäjiä ilmastoystävälliseen politiikkaan ja toisaalta herättelee nuoria yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

– Maapallon kantokyvyn ja luonnon resurssien pitäisi olla kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta, Suihko sanoo.

Tampereen yliopistossa rauhan- ja konfliktintutkimusta opiskeleva Suihko kertoo, että ilmaston lisäksi hänen intohimojaan ovat myös tasa-arvo- ja turvallisuuskysymykset.

Nämä intohimot ovat vieneet hänet muun muassa YK:n päämajaan New Yorkiin, jossa hän piti puheen kansainvälisenä rauhanpäivänä vuonna 2017 Allianssin edustajana. Puhetta kuuntelivat yli kahdenkymmenen maan ulkoministerit, ja Suihko pääsi tapaamaan myös YK:n pääsihteeriä António Guterresia.

– Se oli asia, josta ei etukäteen uskaltanut edes haaveilla. Ehdottomasti uran huippuhetkiä – ainakin tähänastisen uran, Suihko naurahtaa.

Kansalaisaktivismi tuli Suihkon elämään lukioaikana. Tuolloinen kotikunta Joensuu suunnitteli 3–4 lukion yhdistämistä suureksi, yli tuhannen oppilaan jättilukioksi. Oppilaskunnat vastustivat.

– Järjestimme mielenosoituksen jättilukiota vastaan ja kävimme tapaamassa kaupungin edustajia, Suihko muistelee.

Jättilukiota ei tullut.

– Koin, että saimme äänemme kuuluville. Ei se mikään henkilökohtainen voitto ollut, mutta se näytti, että asioihin on mahdollista vaikuttaa, Suihko sanoo.

Kuva: Terhi Korhonen

Kokemus vakuutti Suihkolle, että yhteiskunnallinen vaikuttamistyö oli hänen kutsumuksensa. Tuli luottamustehtäviä, vapaaehtoistyötä, osallistumista.

Yliopisto-opintojen myötä myös kansainvälinen turvallisuus alkoi kiinnostaa Suihkoa. Hän oli puoli vuotta harjoittelussa Suomen suurlähetystössä Marokossa, jolloin häntä alkoi vaivata Länsi-Saharan kysymys.

Länsi-Sahara on Marokon miehittämä kiistanalainen alue, jonka pitkittynyt kriisi on jatkunut jo 1975-luvulta asti. Alueella elää kansa, jolla ei ole omaa valtiota. Suihko selvittää pro gradu -tutkielmassaan, miten Länsi-Saharassa asuvat ihmiset näkevät itsensä ja rakentavat omaa identiteettiään.

– Havahduin Marokossa huomaamaan, miten vähän tiedämme kriisistä, joka sijaitsee näinkin lähellä EU:n rajoja.

Milja Suihkosta tuli kansalaisaktivisti lukioikäisenä. Kuva: Terhi Korhonen

Kokemukset ulkomailta ovat vahvistaneet myös Suihkon vakaumusta tasa-arvosta.

– Koen, että olen itse voinut tehdä omat valintani ilman, että sukupuoli on vaikuttanut niihin. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että globaalisti tai edes Suomessa tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Ehkä hieman yllättävänä voi pitää sitä, että yksi keskeisistä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo-ongelmista löytyy Suihkon mielestä armeijasta.

– On hullua puhua yleisestä asevelvollisuudesta, jos se koskee vain miehiä.

Sukupuolitettu asevelvollisuus toisaalta hidastaa miesten koulutusputkea, toisaalta vaikeuttaa naisten hakeutumista Puolustusvoimien tehtäviin tai kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Vapaa-ajanprojektinaan Suihko onkin perustanut Asevelvollisuus 2020 -kampanjan, joka lanseerataan pian.

– Kampanjassa on kaksi tavoitetta: tehdä asevelvollisuudesta tasa-arvoinen eri sukupuolille ja lopettaa totaalikieltäytymisestä rankaiseminen. Tulemme keväällä pyytämään eduskuntavaaliehdokkailta sitoutumista näihin tavoitteisiin, Suihko kertoo.

Kun Suihkolta kysyy, mitkä muut asiat tarvitsisivat muutosta, vastaukset tulevat kuin ammuttuna.

– Ensimmäinen ja kiireellisin on fossiilisista polttoaineista irti päästäminen. Esimerkiksi niihin liittyvät yritystuet pitää lakkauttaa. Yhteiskunta ei voi tukea saastuttavaa tai tuhoavaa toimintaa, Suihko sanoo.

Suihko ohjaisi kuluttajien käyttäytymistä muun muassa lentoveroilla.

– Symbolisetkin verotuspäätökset ohjaavat ihmisiä huomaamaan, että lentäminen on ongelmallista.

Lisäksi Suihko lopettaisi kertakäyttökulttuurin kehittämällä vaihto- ja kiertotaloutta.

Tavoitteet ovat korkealla, mutta elääkö Milja Suihko niin kuin opettaa? Ainakin osittain, hän arvelee itse.

– Olen suhtautunut kulutuskulttuuriin kriittisesti jo pitkään. Ostan vaatteet ja muut tarvikkeet mieluiten käytettyinä. Olen myös vähentänyt lihansyöntiäni. En ole vegaani, mutta suosin vegaanisia vaihtoehtoja aina kun mahdollista. En itse osta lihaa, kalaa enkä maitotuotteita, Suihko luettelee.

Ongelmaksi muodostuu sama asia kuin monella muulla maailmanlaajuisesti toimivalla vaikuttajalla: matkustaminen.

– Matkailuun liittyvät päästöt ovat minulle henkilökohtaisesti vaikein asia. Olen kansainvälisesti suuntautunut, ja minulla on maailmankansalaisen identiteetti, Suihko sanoo.

Mannertenvälisessä matkustuksessa lentämistä ei voi välttää. Suihko on ratkaissut asian niin, että pyrkii linkittämään matkansa pidemmiksi kokonaisuuksiksi ja pysymään perillä pitempään välttääkseen edestakaista lentelyä.

– Suomen maantieteellinen asema on tässä ongelma. Junalla on hankala päästä täältä mihinkään.

Tulevan kevään ohjelma on tiivis. Vuoden mittainen Allianssin ilmastodelegaatin tehtävä päättyy toukokuussa, ja suunnitelman mukaan myös pro gradu -työ on silloin valmis.

Hieman yllättäen Suihkolla ei ole lukkoon lyötyjä ammatillisia tavoitteita valmistumisen jälkeiselle ajalle. Sen sijaan häntä houkuttaa ajatus lähteä seikkailemaan maailmalle – mieluiten gradunsa maisemiin.

– Haaveilen pidemmästä reissusta Pohjois- ja Länsi-Afrikkaan. Haluaisin käydä Marokossa moikkaamassa ystäviä ja jatkaa siitä Länsi-Saharan läpi Mauritaniaan, Suihko kertoo.

Mutta entä pitemmän ajan suunnitelmat? Kummalla puolen pöytää Suihko uskoo jatkavansa vaikuttamistyötään, lobbarina vai päätöksentekijänä?

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kaikissa muodoissaan kiinnostaa kyllä. Politiikka on tietysti keskeinen vaikuttamisen väylä, joten pidän sitä yhtenä vaihtoehtona, Suihko muotoilee.

Toistaiseksi Suihko ei ole ollut aktiivisesti mukana minkään puolueen toiminnassa.

– On kyllä kosiskeltu, hän myöntää.

Kuka?

Milja Suihko

Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ilmastodelegaatti.

Kansalaisaktiivi ja järjestöjyrä.

Yhteiskuntatieiden kandidaatti.

Harrastaa tanssia, matkailua ja seikkailemista.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi