Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Puu on hittituote, jota ei riitä joka paikkaan

Ilmastonmuutos: Metsien hakkuutavoite on kestämätön ja uhkaa ekosysteemien toimintaa, sanoo professori Mikko Mönkkönen.

Betonin korvaaminen puurakentamisella olisi ilmastoteko, jossa metsästä otettu puuaines ja siihen sitoutunut hiili pysyisivät poissa ilmakehästä mahdollisimman pitkään, Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen sanoo. Kuva: Sami Saarenpää

Taikasana metsä. Suomalaisten ylpeys. Vihreää kultaa.

Ilmastoahdistuksen keskellä metsille ladataan kovat odotukset. Puusta tai sen kuiduista valmistetut tuotteet ovat suosionsa huipulla.

Metsästä ei kuitenkaan riitä kaikille ja kaikkeen, sanoo Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen.

Kun siirrytään täysi hönkä päällä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, esimerkiksi muovia korvataan puuperäisillä pakkausmateriaaleilla, ja puun tarve kasvaa jatkuvasti.

– Poliittisesti on päätetty pyrkiä lisäämään hakkuumääriä entisestään, mutta sitä ei usein tiedosteta, että puunkäytölläkin on varjopuolensa. Tutkimusten mukaan hakkuumäärien jatkuva lisääminen on uhka monimuotoisuudelle, ja sitä kautta ekosysteemien toiminnalle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Pehmopaperit ja pakkausmateriaalit ovat nopeakiertoisia tuotteita, joiden materiaalissa oleva hiili palaa takaisin ilmakehään alle viidessä vuodessa.

– Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta parasta olisi sellainen metsien käyttö, jossa metsistä otettu puuaines ja siihen sitoutunut hiili pysyisivät poissa ilmakehästä mahdollisimman pitkään, Mönkkönen sanoo.

Tällaisena ilmastotekona hän pitää esimerkiksi betonin korvaamista puurakentamisella.

Hakkuita lisätty

Hakkuumääriä on Suomessa lisätty viimeiset kymmenen vuotta, ja erityisen kiihtyvällä tahdilla viimeiset viisi vuotta.

Metsien kasvu kyllä sallii sen, että Suomessa metsien hakkuut lisääntyvät, sillä kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan suurin taloudellisesti kestävä vuotuinen hakkuumäärä on yli 80 miljoonaa kuutiota. Metsäkeskuksen ennakkoarvio vuoden 2018 hakkuumääristä on noin 78 miljoonaa kuutiometriä, eli valtakunnallisesti ollaan jo lähenemässä suurinta taloudellisesti kestävää tasolla.

Sitä ei usein tiedosteta, että puunkäytölläkin on varjopuolensa. Professori Mikko Mönkkönen

– Pystymme kyllä harjoittamaan kestävää metsätaloutta laajassa mitassa, mutta hakkuiden voimakas lisäys ei ole ollut ekologisesti kestävää, Mönkkönen sanoo.

– Meidän pitäisi voimaperäisesti lisätä metsien suojelua ja esimerkiksi eliöstön monimuotoisuudelle välttämättömän lahopuun määrää, mikäli haluamme nykytilanteessa turvata metsäluonnon monimuotoisuuden.

Pölyttäjät katoamassa

Monimuotoisuuden häviämisestä taas tunnetuin esimerkki lienee pölyttäjähyönteisten väheneminen maailmassa niin, että se uhkaa jo ruoantuotantoa.

– Mehiläisiä ja kimalaisia on kutsuttu lentäviksi dollareiksi. Jos ihminen joutuu pölyttämään kasveja käsin, se tulee kalliiksi ja sadot vähenevät, Mönkkönen sanoo.

Edellä mainittu lahopuu on tärkeä juuri metsän hyönteisten kannalta. Mönkkönen muistuttaa, että ekosysteemit romahtavat ilman pieniä ryömijöitä. Suomessa elävistä kaikista lajeista jopa neljäsosa on riippuvaisia lahopuusta.

– Lahopuun lisääminen kuitenkin edellyttää sitä, että metsistä korjataan pois vähemmän puita. Mutta niinpä, se on aina jonkun kukkarosta pois, kun pitää jättää korjaamatta puuta, Mönkkönen toteaa.

Jonna Arola
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi