Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hoiva-alalla tasaisesti yt-neuvotteluita – ammattijärjestöjen mukaan nollatuntisopimuskin on yksityisille työnantajille liian sitova

Hyvinvointialan työmarkkinajohtaja pitää monia ammattijärjestöjen väitteitä epäloogisina.

Hoitajajärjestöjen mukaan yksityisillä hoivayrityksillä on pyrkimys heikentää hoitajien työehtoja. Kuva: Risto Aalto

Isot hoivayritykset ovat vähentäneet henkilöstöä ja heikentäneet jäljelle jäävien työsopimuksia kiihtyvällä tahdilla neljän viiden viime vuoden aikana, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Usein on ollut tapana, että kun yritykset ottavat jonkun hoitaakseen, siitä muutaman kuukauden tai jopa viikkojen kuluttua on yt:t ja sanotaan, että on liikaa henkilökuntaa. Lopuillekin ne tekevät nollatunti- tai runkosopimuksen.

Paavolan mukaan Super on valittanut tilanteesta valvoville viranomaisille.

– Mutta siksihän tässä ollaan, että toimenpidekehotuksista huolimatta ei ole tapahtunut mitään.

Hyvinvointiala Hali ry:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri pitäisi epäloogisena, jos yritykset kovin hanakasti vähentäisivät hoitajien määrää, koska niitä sitovat toimilupien hoitajamitoitukset ja hoitajien tarve kasvaa.

Sote-alan ammattiliiton Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri arvioi, että yt-neuvotteluita on viime vuosina järjestetty tuotannollis-taloudellisista syistä tasaista tahtia. Usein irtisanomisuhan alla ovat avustavaa hoitotyötä tekevät työntekijät, joiden tehtävät siirtyvät hoitajille.

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon jopa siivouksen ja ruokahuollon sysäämisestä hoitajille. Tuomas Mänttärin yrityksiltä saamien tietojen mukaan esimerkiksi perussiivouksesta huolehtivat edelleen sen alan ammattilaiset.

– Se olisi hyvin huonoa suunnittelua jo taloudellisesti, koska koulutetun hoitajan palkka on korkeampi kuin avustavaa työtä tekevän henkilöstön palkka.

Vastaavista hoitajista luopuminen heikensi tasoa

Säästöjä on Tehyn mukaan haettu myös toisesta päästä. Esimerkiksi Attendo päätti vuonna 2017 luopua vastaavista sairaanhoitajista. Vastaavien sairaanhoitajien tehtävät siirtyivät Okkerin mukaan yksikönjohtajille.

– Meille on tullut yksiköiden johtajilta selkeää viestiä, että tämä on laskenut hoidon tasoa.

Okkeri sanoo, että tavoite oli alentaa vastaavien sairaanhoitajien palkat perustasolle. Vastaavan sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu muun muassa vastata vanhusten terveydestä ja lääkehoidosta. Okkerin mukaan yksikönjohtajat ovat kertoneet, että vastaavista hoitajista luopuminen on laskenut myös henkilöstön osaamisen tasoa.

– Tilalle on tullut esimerkiksi kiertäviä sairaanhoitajia, jotka eivät tunne potilaita.

Yrittäjäriskiä pyritään siirtämään työntekijälle

Hoiva-alan yksityiset työnantajat ovat Silja Paavolan ja Vappu Okkerin mukaan ryhtyneet entistä enemmän suosimaan niin sanottuja runkosopimuksia. Runkosopimus on käytännössä aiesopimus, jossa jokainen työjakso katsotaan omaksi määräaikaiseksi työsuhteekseen.

– Runkosopimuksella työntekijälle sanotaan, että voit olla meillä töissä, mutta ei luvata mitään. Nollatuntisopimuksessa sentään pitää antaa tietty määrä tunteja, Paavola sanoo.

Nollatuntisopimusten eli vaihtelevan työajan sopimusten minimituntimäärää ei esimerkiksi voi sopia alemmaksi kuin käytännössä toteutuva tuntimäärä, ja työntekijällä on myös oikeus sairausajan palkkaan.

– Runkosopimus ei anna työntekijälle mitään suojaa. Jos ilmoitat, että olet kipeä, sanotaan, että no, ei sinua oikeastaan tarvitakaan, Paavola sanoo.

Vappu Okkerin mukaan runkosopimuksen pääasiallinen tavoite onkin kiertää sairausajan palkan maksamisvelvoitetta ja siirtää yrittäjäriskiä työntekijälle.

Mänttärin mukaan runkosopimuksia käytetään esimerkiksi jos henkilö tuuraa useasti sairauspoissaoloja. Hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa runkosopimuksella olisi pyritty kiertämään työnantajavelvoitteita.

– En usko, että kyse on kovin laajasta ilmiöstä, koska muutenhan kyseessä olisi työsopimuslain vastainen tilanne.

Ongelmien ydin kuntien kilpailutuksessa

Ongelmien ydin on Tuomas Mänttärin ja Vappu Okkerin mukaan se, että kunnat kilpailuttavat vanhuspalveluitaan kohtuuttomin ehdoin.

– Yritykset sitoutuvat taloudellisesti kannattamattomiin sopimuksiin. Kun yritysten kuitenkin pitää voitto raapia kasaan – se on ihan niiden lakisääteinen velvollisuus – yritykset sitten tekevät näitä hyvin arveluttavia säästötoimia, Okkeri sanoo.

Juuri kyseenalaiset säästötoimet ovat hänen mukaansa viimeaikaisten otsikoiden takana.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi