Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Orpo: "Minä en näe jakovaraa missään" – kertoo katsoneensa huolestuneena keskustan vaalilupauksia

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan julkisen talouden sopeutustarve riippuu tulevan hallitusohjelman "kunnianhimoisuudesta". Orpo ei ota vielä suoraa kantaa, pitääkö julkista taloutta vahvistaa säästöin tai veronkorotuksin kahdella miljardilla eurolla ensi vaalikaudella.

Orpon mukaan käytännössä säästöjä tai veronkorotuksia on ensi vaalikaudella kuitenkin tulossa, sillä varat uusiin menokohteisiin pitää löytää tekemällä leikkauksia muualta budjetista.

– Suurin asia on väestön ikääntymisestä johtuva kulujen kasvu, jossa puhutaan sadoista miljoonista euroista vuosittain, Orpo sanoi STT:lle.

Valtiovarainministeriön tänään julkaistussa virkamiesarviossa nähdään, että tulevalla vaalikaudella rahat mahdollisiin uusiin menoihin pitää löytää leikkaamalla nykyisistä menoista. Virkamiesarvion mukaan suorin säästöin tai veronkorotuksin julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.

– Uudistuksia ei saa lopettaa, koska se johtaa auttamattomasti siihen, että työllisyyden kehitys ja talouskasvu pysähtyy. Silloin edessä ovat takuuvarmat leikkaukset, Orpo sanoi STT:lle.

"Ei ole liikkumavaaraa"

Virkamiesarvio on, että kestävyysvajeen vuoksi verotusta ei tule nettomääräisesti keventää. Orpo arvioi näin todennäköisesti olevan, mutta toteaa samalla, että verotuksen rakennetta on kuitenkin mahdollista muokata. Hänen mukaansa hieman sopeutustoimia voidaan tehdä korottamalla haitta- ja kulutusveroja. Loput sopeutustoimet pitää Orpon mukaan tehdä leikkauksilla.

Suorien sopeutustoimien lisäksi tulisi ministeriön virkamiesarvion mukaan 2020-luvun loppuun mennessä tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla. Merkittävä osa rakennetoimia olisi maakunta- ja sote-uudistus, jonka toivotaan jarruttavan kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.

Orpon mielestä kokoomuksen talouspolitiikan linja on tyystin eri kuin muilla puolueilla, jotka Orpon mukaan näkevät, että on olemassa jakovaraa.

– Minä en näe jakovaraa missään, Orpo sanoi.

Orpo kertoo katsoneensa huolestuneena keskustan viikonloppuna tekemiä vaalilupauksia.

– Siinä tuli toista miljardia menolisäyksiä. Tämä valtiovarainministeriön virkaraportti kertoo, että ei ole liikkumavaaraa. Se ajatus, että 75 prosentin työllisyysasteella syntyisi jakovaraa ei minun mielestäni pidä paikkansa, Orpo sanoi.

Kaikkonen: Työllisyysasteen nostamisella VM:n arviota nopeammin voidaan välttää uudet sopeutustoimet ja rahoittaa uudet menotarpeetkin

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan työllisyysasteen nostamisella virkamiesarviota nopeammin voidaan niin välttää uudet sopeutustoimet kuin rahoittaa ensi vaalikauden uudet menotarpeet.

Tänään julkaistussa valtiovarainministeriön virkamiesarviossa arvioidaan, että työllisyysaste voi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

– Lähdemme siitä, että työllisyysaste pitää nostaa vähintään 75 prosenttiin jo tulevan vaalikauden aikana ja tällöin voimme välttää pitkien leikkauslistojen laatimisen, Kaikkonen sanoi STT:lle.

Kaikkonen muistuttaa työllisyysasteen trendin nousseen jo 72,5 prosenttiin. Kaikkonen arvioi, että jos työllisyysaste nousee ensi vaalikaudella 75 prosenttiin, voidaan sillä sekä välttää VM:n arviossa olevat kahden miljardin sopeutustoimet että rahoittaa ensi vaalikaudelle olevat menopaineet.

"On erittäin tärkeää, että sote-ratkaisu saadaan tehtyä"

Esimerkiksi viikonloppuna keskusta lupasi 600 miljoonan euron panostusta perusturvaan ja 400 miljoonan lisää koulutus- ja tutkimusinvestointeihin.

Tuntuisi vaativan pientä ihmettä, että kaikki tämä on rahoitettavissa pelkästään työllisyystavoitteen kahden vuoden aikaistuksella. Karkean nyrkkisäännön mukaan prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tarkoittaa miljardia lisää julkiseen talouteen.

Kaikkonen kommentoi rahoitustavoitteen realistisuutta toteamalla, että työllisyysasteen nostaminen on keskeinen työkalu.

– Isommat sopeutustoimet vältetään, jos tässä työllisyydessä onnistutaan. Onhan siellä muutakin. On erittäin tärkeää, että sote-ratkaisu saadaan tehtyä kuluvan kevättalven aikana ja saadaan sitä kautta tulevan vuosikymmenen kustannuspaineita hillittyä. Selvää on, että kohtuullisen tiukkaa taloudenpitoa pitää jatkaa myös tulevina vuosina, Kaikkonen sanoi.

Valtiovarainministeriön tänään julkaistun virkamiesarvion mukaan suorin säästöin tai veronkorotuksin julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Suorien sopeutustoimien lisäksi tulisi ministeriön mukaan 2020-luvun loppuun mennessä tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla. Työllisyystoimet työllisyysasteen nostamiseksi ovat osa näitä rakennetoimia.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi