Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Itsemurhapäänsärystä kärsivä Marko ottaa muutaman kerran vuodessa pakastimestaan pienen pussin sieniä – "Olen huumeita vastaan", hän sanoo

Hortonin syndroomaa sairastava Marko kasvattaa itse psilosybiinisieniä ja syö annoksen muutaman kerran vuodessa.

Marko on työssä käyvä perheenisä. Hänen kotinsa pakastimessa on kuivattuja sieniä, psilocybe mexicanoja. Ne ovat ”taikasieniä”, jotka luokitellaan huumausaineeksi. Siksi Marko ei esiinny tässä kirjoituksessa omalla nimellään.

Pari kertaa vuodessa Marko ottaa pakastimesta pienen pussin ja syö siellä olevat sienet. Sienet pitävät päänsärkykohtaukset poissa.

Marko sairastaa sarjoittaista päänsärkyä, Hortonin syndroomaa, joka tunnetaan kovan kivun vuoksi itsemurhapäänsärkynä. Kipu kohdistuu yleensä silmän tienoille, Markolla vasemman kulmakarvan päälle.

Kun kohtaus iskee, kipulääke ei ehdi auttaa. Minuutin päästä ensituntemuksesta helvetti on jo valloillaan.

Kipukohtaukset tulevat sarjoina, usein öisin.

– Kipu tuntuu siltä kuin joku poraisi pään läpi. Kivun alkaessa toivoo, että kuolisi. Kohtaus kestää 15–30 minuuttia, ja niitä voi olla useita yön aikana, Marko sanoo.

Markon sairaus alkoi parikymmentä vuotta sitten, mutta aluksi sitä luultiin migreeniksi. Lääkärit eivät usein tunnista Hortonia, sillä sitä sairastaa vain muutama ihminen tuhannesta, useammin mies kuin nainen.

Marko oli siinä mielessä onnekas, että varsin pian paikallisen terveyskeskuksen lääkäri hoksasi epäillä sarjoittaista päänsärkyä. Vuotta myöhemmin neurologi vahvisti diagnoosin.

Siitä alkoi lääkeralli. Ensin tautia taltutettiin migreeniin tarkoitetuilla nopeilla kipulääkkeillä, sitten sydänlääkkeillä koko ajan kasvavin annoksin. Kun ne eivät enää auttaneet, mukaan tuli zombielääkkeenäkin tunnettu epilepsialääke. Vuosien varrella eri puolelle päätä pistettiin kortisonia ja botoxia. Kaikkea mahdollista kokeiltiin.

Koska sairausmekanismia ei tunneta, täsmälääkettä ei ole.

Lääkkeistä ei ollut kuin hetkellistä apua, sen sijaan ne alkoivat heikentää Markon kognitiivisia taitoja ja sosiaalisia suhteita.

– Osasin laskea 1+1, mutta 1+2 oli jo liian haastavaa. En oppinut enää uusia asioita. Aloin myös pelätä kaupassa käyntiä, enkä lähtenyt kylään kuin ihan läheisimpien luo. Tärinöitäkin tuli.

Isot määrät kortisonia tabletteina antoivat puolestaan valtavasti energiaa, joka oli purettava monenmoisiin askareisiin.

Yli viiden vuoden sairastamisen jälkeen Marko sai happipulloreseptin. Happi oli laillisista hoidoista paras, sillä se ei aiheuttanut sivuvaikutuksia.

– Opettelin hyperventiloimaan happipullon kanssa. Kun hengitin pintahengitystä happimaski naamalla, lopulta pyörryin. Se lopetti kohtauksen.

Markon viimeinen kohtaus oli vuodenvaihteessa 2012–2013. Sitä edelsi kolmentoista kuukauden kohtaussarja. Tilanne oli epätoivoinen.

Kun puoliso kehotti etsimään vaihtoehtoisia hoitokeinoja, Marko löysi netistä kaltaisiaan. Amerikkalaisilla sivuilla puhuttiin taikasienistä ja jopa LSD:stä.

– Tilasin ensimmäisen annoksen sieniä netistä viihdekäyttäjältä, enkä voinut kuin toivoa, että ne olivat sitä mitä luvattiin.

Ensimmäinen kerta ei vielä auttanut. Silti Marko päätti lopettaa muun lääkityksensä kerralla ja luottaa vaihtoehtohoitoon. Mitään menetettävää ei ollut.

– Olen huumeita vastaan, enkä halua, että sieniä laillistetaan vapaasti käytettäväksi. Toivon, että niitä voitaisiin käyttää valvotuissa oloissa. En pidä sienten mukanaan tuomista hallusinaatioista, mutta nyt elämäni on elämisen arvoista.

Omat sienensä Marko kasvattaa itse. Se on turvallisinta.

Psilosybiinisienten vaikuttavaa ainetta psilosybiiniä on tutkittu runsaasti tällä vuosikymmenellä. Suomessa on aluillaan kaksi psykoterapiatutkimusta, joissa aineella pyritään hoitamaan masennusta.

– Saadut tulokset erityisesti psykiatristen häiriöiden hoidossa ovat lupaavia, joskin toki alustavia, lääketieteen lisensiaatti Sakari Rusanen sanoo.

Hän suunnittelee kliinistä väitöskirjatutkimusta psilosybiinin käytöstä sarjoittaisen päänsäryn hoidossa. Rusasen aiempi opinnäytetyö osoitti, että kyselytutkimusten perusteella juuri psilosybiinisienet koetaan tehokkaiksi.

– Varteenotettavaa tieteellistä näyttöä psilosybiinisienten tai muiden itsehoitokeinojen soveltuvuudesta ei tällä hetkellä ole, enkä suosittele psilosybiinisienten omatoimista käyttöä.

Matka siihen, että psilosybiini hyväksyttäisiin lääkeaineeksi, on kuitenkin vielä pitkä.

– En näe syytä sille, miksi psilosybiiniin suhtauduttaisiin tutkimusaiheena eri tavalla kuin muihin potentiaalisiin lääkeaineisiin. Lääkeaineiden hyväksyminen käyttöön on aina pitkä prosessi, joka vaatii riittävän määrän tieteellistä tutkimusta.

Sienet

Psilosybiinisienet

Vaikuttavat keskushermostoon, muuntavat tajuntaa ja havaintoja.

Käytetään myös psykedeelisenä päihteenä.

Joitain lajeja kasvaa Suomen luonnossa.

Kasvattaminen, kerääminen, hallussapito, käyttö ja myynti on laitonta.

Ira Blomberg-Kantsila
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi