Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Päivi
Rämö
marttaminia@luukku.com

Kun tulin kotiin nästyykit märkinä, asetin kiikkutuolin vakionopeudensäädön kolmeen keinahdukseen minuutissa

Kuva: Mirja Hussain

Etumies huuteli työmaalla:

– Nyt ne uudet vasarat tulivat!

Rakennusmiesten into nuupahti, kun nähtiin laatikollinen metallipäitä ilman vartta.

– Mitä perk…

– Johto on, nääs, tehnyt hyvät kaupat, sanoi etumies. – Nämä olivat halvempia kuin vanhat ja säästivät firmalle pitkän pennin, siis sentin, ja ovat nykyaikaa.

– Mutku, sanoi joku. – Kuinkas näillä naulaa lyöt?

– Johto hankkii kouluttajan, kun ehtii. Tänään on kuitenkin saatava tellingit valmiiksi.

– Mutku, sanoi jo moni muukin, mutta etumies teki kuten oli käsketty: vaati vanhat vasarat pois ja jakoi varrettomat tilalle.

Arvoisa lukija hoksaa, että tapaus on kehnosti keksitty; tuollaista ei tapahdu rakennustyömailla. Varreton vasara esiintyy vain Pohjantähden Pentinkulmalla, kun Leppäsen Preeti oli valmis lahjoittamaan sellaisen Venäjän ylösrakentamiseksi. ”Kyllä sillä vielä vallan naulan päälle lyö, kun tekee häneen uuden varren.”

Tietojärjestelmien käyttäjille Preetin vasaroita on sen sijaan myyty surutta suurella rahalla. Olen kuunnellut sivusta, kun työyhteisöni on ähkynyt itkua tihertäen sellaisen kanssa. Uusi pirullinen ohjelma näet muunsi lääkemääräyksiä oman päänsä mukaan. Apteekeissa ihmeteltiin, miksi verenpainepotilaalta oli poistettu verenpainelääke ja määrätty tilalle vitamiineja yleiseen töllöyteen, ja niin edelleen.

Ohjelma kirjoitti laskujakin luovalla tavalla. Se lähetti maksun Holkkisten terveysasemalla käynnistä rouvalle, joka oli käynyt Holkkisissa viimeksi häissä vuonna 1990. Nimi, osoite ja henkilötunnus olivat sentään oikein. Aina ei yksi virhelasku riittänyt, vaan niitä saattoi tulla kolmin kappalein ja kaikissa maksupäivä eilen.

Henkilökunta koetti parastaan, jousti, venyi ja paukkui, siirteli lomiaan, moni teki töitä iltayöllä kotipirtissään, ehkä itku nielussa mutta teki joka tapauksessa, ja puoliso uhkasi hankkia eron tai käydä vähän tönimässä sen uuden tietokoneohjelman myyjää.

Eihän tilanne kuitenkaan ollut yhden yksittäisen ihmisen syytä. Olisikin helpottanut, jos olisi ollut: olisi käyty vetäisemässä sitä helppoheikkiä lättyyn ja puhallettu rystysiin.

Minä tuhersin viimeiset työvuodet omien ongelmieni kanssa, joita sumeneva näkö, huononeva kuulo ja hataroituva muisti aiheuttivat. Arvailin tietokoneruudulta näkyvää tekstiä, joka oli kai pläkkiselvää kirkassilmäiselle kehittäjälleen, ja annoin henkistä korvantausrapsutusta ihmisille, joille potilastietojärjestelmä oli tehnyt rääkyvää vääryyttä.

Nyt se on ohi. En tee enää työtä, jota en pysty tekemään hyvin, vaan jäin vanhuuseläkkeelle heti kun se kävi mahdolliseksi. Lähtökahvit on jo juotu. Kun tulin kotiin nästyykit märkinä, asetin kiikkutuolin vakionopeudensäädön kolmeen keinahdukseen minuutissa. Tästä tämä uusi elämäni prötkähtää hallitusti käyntiin.

Kirjoittaja on hollolalainen pakinoitsija. marttaminia@luukku.com

Päivi Rämö
marttaminia@luukku.com
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi