Aiheet
Kotimaa

Miehet äänestävät useammin miestä kuin naiset naista

Kolme miestä neljästä äänestää miesehdokasta, mutta muutos saattaa olla tulossa.

Miehet äänestävät useammin oman sukupuolensa edustajaa vaaleissa kuin naiset. Äänestäjät eivät kuitenkaan tunnista tätä trendiä. Kuvituskuva. Kuva: ESS/Arkisto

Äänioikeutetuista suomalaisista 51 prosenttia on naisia. Naiset ovat myös miehiä ahkerampia äänestäjiä: kaikista viime eduskuntavaaleissa äänensä antaneista 52 prosenttia oli naisia.

Silti naisten osuus eduskunnassa pääsi laskemaan prosenttiyksikön verran, 43 prosentista 42 prosenttiin.

Näihin lukuihin on Suomessa jämähdetty. Naisten osuus kansanedustajista ei ole Suomessa lähes 20 vuoteen merkittävästi noussut.

Naisten poliittista osallistumista tutkinut Åbo Akademin julkishallinnon akatemialehtori Sari Pikkala näkee tilanteeseen useita eri syitä. Kaksi tärkeintä syytä ovat istuvien kansanedustajien vahva asema sekä sukupuolen mukainen äänestäminen erityisesti miehillä.

60 prosenttia kokonaisäänipotista menee miesehdokkaille.

Äänestäjät eivät tunnista trendiä

Naiset äänestävät tutkimusten mukaan melko tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Miesäänestäjät sen sijaan suosivat useammin omaa sukupuoltaan.

Viime eduskuntavaaleissa 73 prosenttia miehistä äänesti miestä. Naisista omaa sukupuoltaan suosi vain hyvin niukka enemmistö, 52 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 60 prosenttia kokonaisäänipotista menee miesehdokkaille.

Ilmiö on erityisen kiinnostava siksi, että äänestäjät eivät tunnista sitä.

– Kun tutkimuksissa kysytään sukupuolen merkitystä äänestyspäätöksessä, niin miehet kuin naisetkin sanovat, että sillä ei ole juuri merkitystä, Pikkala sanoo.

Lue myös: Kärpäsen koulun viidesluokkalaiset järjestivät vaalipaneelin, jossa ei kinattu: "Ajattelin, että he olisivat edes jostain eri mieltä"
 

Vuoden 2017 kuntavaaleissa tapahtui muutos: miehet äänestivät entistä useammin naisia – ja myös naiset äänestivät useammin naisia.

Miestä äänestäneiden osuus miesäänestäjistä laski viime kuntavaaleissa vuoden 2000 vaalien 73 prosentista 68 prosenttiin. Samalla naista äänestäneiden osuus naisäänestäjistä nousi 53 prosentista 62 prosenttiin.

Ennustaako tämä sukupuolenmukaisen äänestyskäytöksen muuttumista jatkossa myös eduskuntavaaleissa?

– Toki tämä antaa osviittaa siitä, että tasoittumista olisi tapahtumassa, Pikkala arvioi.

Naisehdokkailla pienemmät vaalibudjetit

Pikkala muistuttaa, että istuvan kansanedustajan todennäköisyys tulla valituksi uudelleen on hyvin vahva. Siksi muutokset myös sukupuolijakauman osalta tapahtuvat tyypillisesti hitaasti.

– Aika paljon on kiinni siitä, ketkä istuvat kansanedustajat jättäytyvät vapaaehtoisesti pois, Pikkala toteaa.

Osansa edustajien sukupuolijakaumaan on myös käytettävissä olevalla rahalla. Naisten vaalibudjetit ovat viime eduskuntavaaleissa olleet keskimäärin noin 20 prosenttia miesten budjetteja pienempiä.

Tutkija Tomi Venhon Kunnallisalan kehittämissäätiölle tekemän vaalirahoituksen seurantatutkimuksen mukaan viime eduskuntavaaleissa miesehdokkaiden keskibudjetti oli 16 500 ja naisehdokkaiden 13 400 euroa.

Politiikalle on oltava aikaa

Naisia oli viime eduskuntavaalien ehdokkaista 845 ja miehiä 1 301. Naisten osuus oli noin 39 prosenttia. Puolueiden tyypillinen selitys on, että naisia on miehiä vaikeampi saada ehdokkaiksi.

Pikkalan mukaan on hyvin mahdollista, että ehdokkaaksi asettumisen kaltainen yhteiskunnallinen aktiivisuus on naisille muun muassa perhesyistä miehiä hankalampaa. Sama ilmiö nähdään hänen mukaansa myös kuntatasolla.

– Etenkin kunnanhallitusten puheenjohtajissa on selvä miesenemmistö. Kyseessä ei välttämättä aina ole se, että erityisesti haluttaisiin estää naisten nousu, Pikkala toteaa.

Hänen mukaansa politiikassa mukana olevat naiset ovat Suomessa yleisesti keskimäärin muutaman vuoden miehiä nuorempia.

– Miltei kokopäiväisen poliittisen velvoitteen ottaminen edellyttää, että aikaa sille on, Pikkala muotoilee.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments