Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomen britit laskevat brexit-päiviä - "Kun kuulin äänestystuloksen, itkin"

Ero ilman sopimusta uhkaa jättää tuhannet britit loukkuun Suomessa. Monet maat ovat luvanneet turvata brittien elämän ehdot jatkossakin, mutta Suomi ei.

Brexit on jo vaikeauttanut John Egertonin elämää. Pahin on todennäköisesti vielä tulossa. Kuva: Janne Ranne

Nopeasti lähestyvä brexit eli Britannian ero EU:sta aiheuttaa harmaita hiuksia Suomessa asuville briteille. Heidän vapaa liikkumisensa EU-alueella loppuisi.

Esimerkiksi lahtelaisella Michael Banglella on suomalainen ajokortti ja pysyvä asunto Suomessa, mutta vain Britannian passi. Yrittäjänä hän uskoo silti tilanteensa pysyvän ennallaan niin kauan kuin hän jatkaa työssä.

– Mutta jäisin lukituksi Suomeen (tai Englantiin), jos vaikka tyttöystäväni haluaisi lähteä töihin Saksaan. Olisin samassa tilanteessa kuin vaikkapa Iranin, Meksikon tai Yhdysvaltain kansalainen. Jopa norjalaisilla on vapaa liikkumisoikeus.

Bangle on maksanut eläkettä Suomeen jo 20 vuotta, mutta ei aio lähivuosina jäädä eläkkeelle. Hän on kuitenkin huolissaan Suomessa asuvista maanmiehistään, jotka ovat työttömiä tai sairaita. Nyt he saavat tukia kuten Suomen kansalaiset, mutta brexitin jälkeen mikään ei ole varmaa.

Banglen oma näkemys brexitistä on varma: se on huono vaihtoehto.

– Miljoonien arvosta EU:n ja Britannian veronmaksajien rahoja on jo tuhlattu. Vain lakimiehet ja valuuttaspekulaattorit ovat hyötyneet.

Bangle ei itse päässyt äänestämään kesällä 2016, koska oli asunut Britannian ulkopuolella yli 15 vuotta. Ulkomailla asuu yli viisi miljoonaa Britannian kansalaista, josta yli miljoona muissa EU-maissa.

Vain huonoja vaihtoehtoja

John Egerton tuli Helsinkiin töihin 15 vuotta sitten. Nyt hän asuu Lahdessa ja etsii töitä. Brexit ilman mitään sopimusta pudottaisi hänet kerralla läpi kaikkien sosiaaliturvaverkkojen, kuten työttömyyskorvauksen. Tilanne hirvittää häntä.

– Vain 68 päivää, hän laski perjantaina.

Ero haittaa myös hänen työnhakuaan, koska työssäkäyntioikeus ei ole jatkossa itsestään selvä. Muutto Britanniaankaan ei ole vaihtoehto, koska suomalainen vaimo on töissä Lahdessa.

– Elämäni on täällä. Minulla on lapsia ja kaksi lastenlasta. Ja vaikka muuttaisimme Britanniaan, voisiko vaimoni käydä töissä?

Ainoa hyvä puoli tässä tilanteessa on, että elämme historiallisia aikoja. John Egerton

Tilanteen tragikoomisuuden oivaltaa esimerkkien avulla: vaikka Egertonilla on pysyvä oleskelulupa Suomessa, sen voimassaolo on sidottu EU-kansalaisuuteen.

Matkustus Schengen-alueella onnistuisi brexitin jälkeenkin, mutta Britannia ei kuulu Schengen-alueeseen.

– Jos nyt matkustaisin Englantiin, mistä tiedän, pääsisinkö takaisin kotiin?

Virokin kohtelee paremmin

Jos Egerton alkaisi hakea Suomen kansalaisuutta brexitin jälkeen, häntä kohdeltaisiin kuin ketä tahansa ei-EU kansalaista.

Egerton kävi viimeksi joulukuussa maassa tapaamassa vanhempiaan ja sukulaisiaan. Brexit on nyt niin tulenarka aihe, ettei sitä voinut edes mainita reissun aikana.

– Kun kuulin äänestystuloksen (kesällä 2016), itkin. Tällaiset päätökset eivät ole kansanäänestysasioita, eivät ainakaan sitovien kansanäänestyksen.

Lahtelaistunut britti on katkera Suomen hallitukselle, joka ei ole tehnyt mitään hänen kaltaistensa väliinputoajien hyväksi.

Lue myös: Asiantuntija: Suomen puheenjohtajuudella voi olla valtava rooli, jos Britannia jättää EU:n ilman sopimusta
 

– Suomi voi itse päättää sosiaaliturvasta. Ruotsi, Italia, Viro – monien maiden hallitus on vakuuttanut, ettei brittien asema muutu maaliskuun lopun jälkeen. Ainakin 5 000 Suomessa asuvaa brittiä huokaisisi syvään, jos Sipilä sanoisi saman.

– Tähän asti brexit-keskustelu on keskittynyt talouskysymyksiin. Ihmiset on unohdettu.

Jalkapallo jäi kakkoseksi

Sapiskaa saa myös brittihallitus, joka ei lähes kahteen vuoteen ole pystynyt keskuudessaan päättämään, millaisen eron he haluavat.

– Ainoa hyvä puoli tässä tilanteessa on, että elämme historiallisia aikoja, miettii Egerton ja ottaa keskustelun päätteeksi esiin uskollisen lakkinsa, jota komistaa hänen suosikkijalkapallojoukkueensa tunnus.

Sekään ei nyt aiheuta suuria tunteita, koska juhannuksen 2016 jälkeen Suomen britit ovat keskusteluissaan vaihtaneet pääaiheen jalkapallosta brexitiin.

Brexit

Irtiotto maaliskuussa

Iso-Britannia liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1973.

Maa ei ole liittynyt euroraha-alueeseen eikä vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen.

Kesällä 2016 maa järjesti jäsenyydestä kansanäänestyksen ja seuraavana keväänä maa anoi eroa.

Brexit tulee sanoista Britain ja exit.

Äänestäjistä 52 prosenttia äänesti eroamisen ja 48 prosenttia jäsenyyden puolesta. Äänestysprosentti oli 72 ja äänestäjiä yli 30 miljoonaa.

EU:lla ja Isolla-Britannialla on 29. maaliskuuta asti aikaa sopia eron ehdoista.

Britannian parlamentti hylkäsi jo neuvotellun sopimuksen 15. tammikuuta.

Uhkana on irtoaminen automaattisesti ilman minkäänlaista sopimusta. Silloin monet keskinäiset sopimukset raukeavat ja tullivapaus päättyy.

Yksikään maa ei tähän asti ole eronnut EU:sta. Eron on pelätty vaikuttavan vahingollisesti Britannian talouteen.

Vuonna 2017 maa sai EU-rahoitusta 6,3 miljardia euroa ja se maksoi 10, 6 miljardia.

Lisätietoja: https://um.fi/brexit-ja-suomi
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi