Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ulkomaankeikat ovat jääneet varusmiehiltä toistaiseksi väliin – "Varmasti lähtisin", sanoo upseerioppilas

Tikkakosken Ilmasotakoulun upseerioppilaat Pauli Vartola (vas.) ja Iikka Anttila kertovat olevansa valmiita tehtäviin myös ulkomailla. Kuva: Mikko Vähäniitty

Virka-apukomennus ulkomaille olisi hyvinkin paikallaan, jos suomalaisilta varusmiehiltä kysytään.

– Jos ulkomaille annettavaan virka-apuun pääsisi, se olisi kyllä kokemus. Tavallisessa virka-avussa ei yleensä tapahdu hirveästi mitään, pohtii upseerioppilas Pauli Vartola Ilmasotakoulussa Jyväskylän Tikkakoskella.

Vartolan kaipaamia kokemuksia ei ole kuitenkaan ollut tarjolla. Asepalvelusta suorittavia ei ole käytetty virka-aputehtävissä ulkomailla vielä kertaakaan, vaikka asevelvollisuuslaki on sallinut varusmiesten ja -naisten lähettämisen ulkomaille jo runsaat kymmenen vuotta.

Puolustusvoimien pääesikunnan mukaan tilanteelle on yksinkertainen selitys.

– Meille ei ole esitetty sellaista pyyntöä, että tällaisen virka-avun antaminen olisi ollut ajankohtaista, sanoo komentaja Sami Iso-Lauri pääesikunnasta.

Iso-Lauri tähdentää, että virka-avun antamisen perusteena on aina apua pyytävän viranomaisen tai ulkomaan omien resurssien riittämättömyys – vaikka varusmiesten toive ulkomaille pääsystä sinänsä ymmärrettävä onkin.

Varusmiesten käyttämistä ulkomailla tapahtuviin virka-aputehtäviin täsmennettiin asevelvollisuuslain muutoksella puolitoista vuotta sitten.

Aiemmin laissa sanottiin, että virka-apuun ulkomaille voidaan määrätä virka-apuosastoon kuuluva varusmies. Nyt ulkomaille lähettäminen vaatii varusmiehen nimenomaisen suostumuksen. Pääesikunnan mukaan tällaista suostumusta ei ole toistaiseksi pyydetty kertaakaan.

Lakimuutoksen yhteydessä mahdollisiksi tehtäviksi täsmennettiin kansainvälisen avun antaminen ja EU:n niin sanotun solidaarisuuslausekkeen mukainen toiminta. Sellaisia tehtäviä ovat kansainvälinen apu terrori-iskun tai suuronnettomuuden jälkeen.

– Konkreettinen esimerkki olisi Merivoimien öljyntorjunta-aluksen käyttö ympäristövahinkojen torjunnassa. Varusmiehet ovat osa aluksen miehistöä, ja heillä on nimenomainen koulutus tällaiseen toimintaan, joten tehtävä olisi hyvin tarkoituksenmukainen, Iso-Lauri sanoo.

Varusmiesten virka-apu mutkien takana

Viime vuosina lain tarkoittamia virka-aputehtäviä olisi voinut olla esimerkiksi Ruotsin viime kesän metsäpaloissa tai Pariisin terrori-iskujen jälkihoidossa, kun Ranska pyysi muilta EU-mailta apua terrorismin torjunnassa.

Varusmiesten käyttäminen virka-avussa on kuitenkin monen mutkan takana. Vaikka virka-apupyyntö sopisi puolustusministeriön ja Puolustusvoimien alalle, pitäisi varusmiesten käyttämistä pohtia vielä erikseen. Virka-apuun osallistuminen ei saisi vaarantaa varusmiesten ensisijaista tehtävää eli koulutukseen osallistumista, ja tarjolla olevan virka-apuosaston pitäisi olla tarkoituksenmukaisin käytettävissä oleva apu kyseiseen tehtävään. Tehtävä ei saisi myöskään olla vaarallinen.

– Työturvallisuus on olennaista. Esimerkiksi metsäpalojen sammutuksessa varusmiehiä ei voi käyttää sammutustehtävissä, mutta sammutusoperaation liepeillä voisi hyvin olla tehtäviä, joissa tarvittaisiin koulutetun ja johdetun joukon apua, Iso-Lauri havainnollistaa.

Laki kieltää varusmiehiltä virka-aputehtävät, joihin liittyy esimerkiksi aseiden käyttöä, vaarallisten ihmisten kiinni ottamista tai räjähteiden raivaamista.

Ehkä vielä liian uusi asia

Virka-avun antaminen ulkomaille ei pääesikunnan mukaan ole kuitenkaan kuollut kirjain lainsäädännössä.

Esimerkiksi erilaiset eristämisen, etsinnän tai avunannon tehtävät voivat olla sellaisia, joissa varusmiehet voivat olla tarkoituksenmukainen apu.

– On myös mahdollista, että tällaisen avunpyynnön mahdollisuus on vielä sen verran uusi asia, ettei sitä ole opittu käyttämään, Iso-Lauri sanoo.

Taustalla voi olla myös esimerkiksi haluttomuutta kääntyä toisen maan puoleen.

– Itseäni pohdituttaa joskus, miksei kansainvälisiä avunpyyntöjä esitetä matalammalla kynnyksellä.

Tavalliselle varusmiehelle ulkomaankomennus olisi ennen muuta jännittävä kokemus.

– Varmasti lähtisin, jos keikka ei olisi hirveän pitkä. Joku pari viikkoakin menisi, tietysti riippuen tehtävästä. Se olisi lisää kokemusta, upseerioppilas Vartola sanoo.

Upseerioppilas Iikka Anttila säestää:

– Ihan hyvin voisin nähdä itseni antamassa virka-apua ulkomailla. Kunhan ei olisi liian pitkä reissu, eikä mitään suurempaa pahaa, mitä pitäisi tehdä.

Teppo Koskinen
teppo.koskinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi