Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Arvojen rapautuminen on EU:lle vakava huoli – Luxemburgista löytyy siihen tähän mennessä tehokkain ase

Allan Rosas edeltäjänsä Leif Sevonin kuvan vieressä Luxemburgissa. LEHTIKUVA / Anniina Luotonen

EU:n perustukset tuntuvat natisevan. Julkisuutta hallitsevat populistit ja pelko oikeusvaltioperiaatteen murenemisesta.

Unionin tuomioistuimen suomalaistuomari Allan Rosas on hetken hiljaa ja miettii ennen kuin hän vastaa kysymykseen Puolan ja Unkarin aiheuttamasta huolesta.

– En tiedä, mikä sana on oikea, mutta on se ainakin huolestuttava. Tällä hetkellä kilpistyy kaikkein eniten komission ja Puolan väliseen keskusteluun, Rosas sanoo työpaikallaan.

Luxemburgissa sijaitsevasta tuomioistuimesta on kuin huomaamatta tullut EU:n käyttökelpoisin ase oikeusvaltiohuoliin. Sen rooli on korostunut, koska jäsenmailta ei välttämättä tule löytymään yhteistä linjaa.

EU-tuomioistuin teki viime vuoden lopulla merkittävän päätöksen, kun se asetti toimenpidekiellon Puolan korkeimman oikeuden uudistukselle. Uudistus olisi pakottanut eläkkeelle ison osan oikeuden tuomareista, jotka ovat nyt ainakin toistaiseksi voineet jatkaa tehtävissään.

Rosas haluaa katsoa oikeusvaltiohuolia kuitenkin myös laajemmin. Tuomioistuinjärjestelmä toimii yleisesti ottaen lopulta aika hyvin ja yhteydenpito kansallisten tuomioistuinten ja Luxemburgin välillä on parantunut.

– Luottamus EU-tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välillä on siinä suhteessa mennyt parempaan suuntaan.

Voiko toisen maan järjestelmään luottaa?

Rosas muistuttaa, että koneisto eli lainsäädäntötyö toimii kuten ennenkin. Tuomioistuimelle myös se on hyvä merkki, että Puolasta ja Unkarista lähetetään sille ennakkoratkaisupyyntöjä entiseen malliin.

– On kansallisia poliitikkoja, jotka lausuvat mitä lausuvat. Mutta silloin kun tulee tiukka paikka, on peräännytty.

– Jos joku lenkki falskaa, se ei ole hyvä kokonaisuudelle. Systeemi perustuu ajatukselle, että kaikki pelaavat sääntöjen mukaan, Rosas selvittää.

EU-maissa on jouduttu pohtimaan, voiko Puolaan lähettää eurooppalaisen yhteistyön kautta epäiltyjä rikollisia. Voivatko muut EU-maat luottaa siihen, että henkilö saa riippumattoman oikeudenkäynnin?

EU-tuomioistuin otti kysymykseen kantaa kiireellisesti viime kesänä, kun irlantilainen tuomari oli pyytänyt linjausta.

– Katsottiin, että pidätysmääräyksissä pääsäännön pitää olla, että niitä noudatetaan mahdollisimman nopeasti. Jos maassa on suuria systemaattisia ongelmia, tuomarin on arvioitava tilannetta tarkemmin, Rosas kertaa ratkaisua.

Tuomioistuimen ratkottavana on myös useampi kanne, jonka komissio on nostanut Puolaa tai Unkaria vastaan. Rikkomusmenettelyt koskevat muun muassa turvapaikanhakijoiden kohtelua, yliopistoja ja kansalaisjärjestöjen toimintaa.

EU kasvoi ja levittäytyi

Luxemburgin Kirchbergissä on uudenkarheita toimistotaloja rinta rinnan. Rosasin työhuoneesta avautuu näkymä Euroopan investointipankkiin.

– Voin melkein vilkuttaa Alexander Stubbille hänen huoneeseensa, Rosas kertoo.

Lähettyvillä on myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin, jossa suomalaisjäsenenä on Hannu Takkula (kesk.). Suomalaiset pitävät Rosasin mukaan yhteyttä aina silloin tällöin, kunhan aikataulut saadaan sovitettua.

Vuonna 2002 aloittanut Rosas on päättämässä työnsä syksyllä. Suomen ehdokas hänen seuraajakseen on oikeusneuvos Niilo Jääskinen, jonka valinta on viimeistä nuijankopautusta vaille valmis.

Euroopan unioni on muuttunut Rosasin uran aikana valtavasti.

Vielä 2000-luvun alussa tuomarien kokoukset pidettiin pienissä saleissa, koska kansallisia tuomareita oli vain 15. Nyt jäsenmaita ja tuomareita on 28 ja kokouspöytä sen verran isompi, että äänen vahvistamiseen tarvitaan mikrofoneja.

Iso muutos on myös EU:n levittäytyminen uusille elämänalueille.

– On hyvin vaikeaa enää keksiä sellaisia aloja, jotka olisivat EU-oikeuden ulkopuolella.

Poliittisesti ja juridisesti herkät kysymykset ratkotaan 28 tai 15 tuomarin kesken, mutta useimmiten pienempi kokoonpano riittää. Kaikki olivat paikalla esimerkiksi loppuvuodesta, kun tuomioistuin linjasi Britannian voivan halutessaan vetää eroilmoituksensa pois yksipuolisesti.

Suomi ainoa kiltti mallioppilas?

EU-tuomioistuin kaitsee, että jäsenmaat noudattavat yhdessä säätämiään lakeja. Tuomioistuimesta käsin unionin tila hahmottuu lahjomattomasti. Joko lakeja noudatetaan tai sitten ei.

Suomessa tykätään ajatella, että Suomi noudattaa yhteisiä päätöksiä liiankin kiltisti, kun taas muut maat menevät sieltä mistä aita on matalin. Mielikuvalle on Rosasin mukaan vaikeaa löytää todisteita.

– Siitä olen aivan varma, että ongelmia liioitellaan.

EU-lainsäädäntöä noudatetaan pääasiassa hyvin, vaikka aste-eroja löytyy. Noudattamiseen kannustaa sakon uhka.

Britanniassa tuomioistuin on saanut viime vuosina lunta tupaan. Eroneuvotteluiden aikana eron kovimmat kannattajat ovat valvoneet, ettei tuomioistuimelle saa jäädä tuomiovaltaa.

– Näyttää siltä, että viime vuosina meille on tullut vielä aiempaa enemmän poliittisesti arkaluontoisia asioita. Mitä tärkeämpi rooli tuomioistuimella on yhteiskunnallisesti, sitä enemmän se rassaa ajatusta siitä, että he ovat itsenäinen saari, johon muiden ei pitäisi puuttua.

Rosasin mukaan brittiarvostelussa nousee useimmiten esiin yksi Euroopan suunnalta tullut tuomio. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) taannoinen linjaus, jonka mukaan kaikilta vangeilta ei voi evätä äänestysoikeutta, herätti kovasti polemiikkia. EIT ei ole osa Euroopan unionia, mutta se ei ole brexitin kannattajia häirinnyt.

70-vuotias Rosas miettii parhaillaan, mihin ryhtyisi seuraavaksi.

– Se on vähän auki vielä. Tuskin olisin kiinnostunut päätoimisesta työstä, joka vaatisi nousemista kuudelta joka aamu.

Eläkkeelle hän ei kuitenkaan siirry, vaan muihin tehtäviin. Vuoden päästä keväällä edessä on ainakin vierailevan professorin tehtävä Gentin yliopistossa Belgiassa. Siellä tutkimusaihe on kovin tuttu: demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion välinen suhde.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi