Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Unettomuus heikentää monen suomalaisen työtehoa

Nykyaikainen työ itsessään voi olla aivoille rasittavaa, ja myös pitkät työpäivät ja ylityöt vaikuttavat uneen. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Uniongelmat ovat yleisiä, ja pitkäaikainen unettomuus on myös terveysriski. Työelämässä unettomuus huonontaa työsuoritusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) unitutkijan, tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan univelkainen ihminen saattaa muuttua ärtyneemmäksi, aiheuttaa riitoja työyhteisössä ja vaikuttaa työilmapiiriin. Välittömät seuraukset univajeessa ovat suorituskyvyn lasku, keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistivaikeudet sekä reaktionopeuden lasku. Näiden seurauksena myös työtapaturmat lisääntyvät, mahdollisesti myös tapaturmat liikenteessä työmatkalla.

Pidemmällä aikavälillä uniongelmaisen verenpaine ja syke nousevat. Tämä taas nostaa kortisolin eli stressihormonin eritystä, koska huono nukkuminen on stressitila elimistölle.

Lisäksi unihäiriöt voivat altistaa diabetekselle ja depressiolle.

Syke ei aina ehdi laskea arkiöinä

Helsingin yliopiston dosentin, unitutkija Tarja Stenbergin mukaan eniten unettomuudesta kärsivät työikäiset, joilla stressi ja ajanpuute vaikuttavat uniajan lyhenemiseen. Arkiöinä syke ei pääse laskemaan ja kahden päivän palautumisaika viikonloppuisin ei välttämättä riitä, sillä kertyneen univelan pois nukkuminen ei onnistu kaikilta.

Nykyaikainen työ itsessään voi olla aivoille rasittavaa, ja myös pitkät työpäivät ja ylityöt vaikuttavat uneen. Työterveyshuollossa on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota unettomuuteen. Työnantajan tehtävä on huomioida, ettei työntekijän unettomuus pääse liian pitkälle.

Hyvän unen kannalta esimiehen on hyvä kiinnittää huomiota työvuorolistoihin ja työvuorojen järjestämiseen. Ylitöitä tekevien ja vuorotyöläisten lisäksi riskiryhmässä ovat niin sanotut aivotyöläiset eli asiantuntijatöiden tekijät, joille psyykkinen työstä palautuminen on tärkeää.

Unitutkija Stenbergin mukaan rentoutuminen työpäivän jälkeen helpottaa työstä palautumista ja auttaa saavuttamaan paremman unen. Hän korostaa, että nukkumisessa tärkeää on unen laatu. Tilapäiseen unettomuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi menemällä ajoissa nukkumaan, välttämällä kännykän valoa illalla, liikkumalla ja syömällä kevyen iltapalan.

Apua unettomuuteen saa myös uniklinikoilta.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi